Viipuri, Tammisto, tuomiokirkkoseurakunnan hautausmaa

Viipuri / Выборг
Perustettu 1917

Sisällysluettelo

Hautausmaan perustiedot

Hautausmaan tyyppi

Luterilainen hautausmaa

Tietoa ei saatavilla

Perustamisajankohta

1917

Pinta-ala 1944

13,195 ha.

Pinta-alatiedon lähde

Jokin muu

Sankarihautausmaa hautausmaan yhteydessä

Hautausmaan yhteydessä ei ole sankarihautausmaata

Vastaajayhteisön nimi

Wiipuri-Yhdistys ry, hautausmaatoimikunta

Tietojen päivitysajankohta

14.11.2023

Sijainti

Leveysaste

60.742515

Pituusaste

28.807420

Koordinaattitietojen lähde

Google Maps

Historia

Hautausmaan alkuperä

1900-luvun alussa syntyi Viipurin suomalaiselle seurakunnalle tarve saada lisää hautausmaatilaa kaupungin itäpuolelle. Uutta hautausmaa-aluetta etsittiin Viipurin koillis- ja itäpuolelta useasta paikasta vuosina 1913-1916. Lopulta päädyttiin alueeseen, joka sijaitsi 1,5 km Tammisuon asemalta. Hautausmaa-alue on erotettu alun perin Kärstilän kartanoon kuuluneista maista. 1930-luvulla Tammisto oli Viipurin käytetyin hautausmaa, ja sitä jouduttiin jo laajentamaan. Venäläiset tuhosivat suomalaisen hautausmaan ja rakensivat sen paikalle oman hautausmaansa 1960-luvulla. Nykyviipurilaisten annettiin ymmärtää, että kyseessä on täysin uusi hautausmaa. Suomalaisten hautojen reunuskiviä sekä vanhoja käytävien pohjia on alueelta tunnistettavissa. Hautausmaan alue on täysin entinen, mutta pääkäytävän paikka on siirretty entiseltä paikaltaan. Vastaus kysymykseen sankarihaudasta ei ole ihan yksiselitteinen. Alueelle haudattiin talvisodan aikana kaatuneita, jotka v. 1942 siirrettiin Uuden Tuomiokirkon viereen perustetulle sankarihauta-alueelle sekä maaseurakunnan sankarihautaan. Joku muualta kotoisin ollut vainaja lähetettiin oman seurakuntansa sankarihautausmaahan haudattavaksi. Viipurin sanomalehdet kertovat kesäkuussa 1918, että Papulanvuorelle tilapäisesti haudattuja punaisten vainajia siirrettiin Tammisuolle. Kyseessä lienee Tammiston hautausmaa, mutta hautapaikan sijaintia ei ole löydetty. Tammistossa sijaitsi myös siviilirekisteriin kuuluvien alue, jonne hautasijaluetteloiden mukaan on haudattu 89 henkilöä vuosien 1926-1944 aikana. Nykyään Tammiston hautausmaa on jo täyteen haudattu. Maarekisteriin hautausmaa on merkitty nimellä Kärstilän hautausmaa I, II ja III. Ainakin 1920-luvulta lähtien siitä on käytetty yleisesti nimitystä Tammisto.

Haudattujen kirkkokunnat

Luterilaisia, Muun kirkkokunnan tai uskonnollisen yhteisön jäseniä

Kirkolliset rakennukset

Siunauskappeli

Muut rakennukset

Tietoa ei saatavilla

Sotatoimien vaikutukset rakennuksiin

Talvisodan aikana hautausmaan ympäristössä käytiin kovia taisteluja, joiden yhteydessä siunauskappeli tuhoutui.

Rakennusten nykytilanne

Hautausmaan portin lähellä sijainneesta kappelirakennuksesta on jäljellä osa runkoa sekä kellarikerros, jossa sijaitsivat ruumiiden säilytystilat.

Haudatut

Haudattujen määrä vuoteen 1994 mennessä

4657 ev. lut seurakunnan jäsentä sekä 89 siviilirekisteriin kuulunutta vainajaa

Haudattujen määrän lähde

Tammiston hautasijaluettelot

Suvun tai muun yhteisön hautaaminen

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkit ja hautakivet

Muistomerkit

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkkien kuvat

Tietoa ei saatavilla

Vapaa kuvaus muistomerkeistä ja hautakivistä

Alueelta on löytynyt vajaat 10 vanhaa, suomalaista hautakiveä. Niitä ei ole erikseen koottu yhteiseen paikkaan. Alueelta on löytynyt myös yksi Viipurin juutalaiselta hautausmaalta peräisin oleva hautakivi. Viisi Tammistossa ollutta hautakiveä löytyi v. 2020 Markovillan läheltä metsästä. Löydettyjen kivien tulevaa sijoituspaikkaa pohditaan vielä.

Nykytilanne

Hautausmaan nykytilanne

Päällehautausta

Hautausmaan nykyinen koko

Noin 13 000 m2

Lisätietoa nykytilanteesta

Venäläiset tuhosivat suomalaisen hautausmaan ja rakensivat sen paikalle oman hautausmaansa 1960-luvulla. Hautausmaan alue on entinen, mutta esim. pääkäytävän paikka on siirretty entiseltä paikaltaan. Nykyään alue on jo täyteen haudattu.

Hautausmaan koon muutokset suomalaisajan jälkeen

Hautausmaan koko ei ole muuttunut

Hautausmaan kunnostus ja hoitotoimenpiteet

Tehdyt kunnostustoimenpiteet

Tietoa ei saatavilla

Kunnostustoimenpiteiden kuvaus

Suomalaiset eivät ole kunnostaneet hautausmaa-aluetta.

Kunnostavat ja hoitavat tahot

Venäläiset hoitavat hautausmaata.

Kunnostus- ja hoitosuunnitelma

Alueelle ei ole tehty erillistä kunnostus- tai hoitosuunnitelmaa

Suunnitelman tekijät

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman laatimisen ajankohta

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman voimassaoloaika

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman tallennusmuoto

Tietoa ei saatavilla

Kunnostus- ja hoitotyön määrä

---

Kunnostusryhmien koko

---

Kunnostustoimenpiteiden jatko

----

Infotaulut

Infotaulujen sisältö

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttämisajankohta

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttäjä

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen kuvat

Kuvia ei ole

Maarekisteri ja suojelu

Maarekisteri ja suojelu

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyö paikallishallinnon kanssa

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö muiden venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö suomalaisten tahojen kanssa

Suomalaiset yhteistyötahot

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Valokuvat ennen talvisotaa

Tammiston siunauskappeli

Kuvaaja: Jalmari Lankinen

Ajankohta: 1937

Tammiston siunauskappelin sali

Kuvaaja: Jalmari Lankinen

Ajankohta: 1937

Tammiston hautausmaan portti

Kuvaaja: Ei tietoa, Juha Lankisen kuva-arkisto

Ajankohta: ei tietoa

Tammiston kappelin sisäänkäynti talvella.

Kuvaaja: Jalmari Lankinen. Juha Lankisen kokoelma/ Lappeenrannan museot

Ajankohta: 1937

Hjalmar Julin v. 1936 kuolleen äitinsä Maria Julinin haudalla.

Kuvaaja: Ei tiedossa. Kuva Tammisuolaisten arkistosta

Ajankohta: 1936-1939

Israel Tukin hauta

Kuvaaja: Ei tiedossa. Kuva Tammisuolaisten arkistosta

Ajankohta: 1930-luku

Ida Maria Lempiäisen hautajaiset 5.9.1937. Vasemmalla puoliso, työnjohtaja Juho Lempiäinen ja tyttärensä Ester Lempiäinen Tammiston hautausmaalla

Kuvaaja: Kuva Outi Kauppalan arkistosta

Ajankohta: 5.9.1937

Lempiäisten hautakirja. Sen toiselta sivulta käy ilmi, että Ida Maria Lempiäinen haudattiin 5.9.1937 paikkaan nro 4 ja Juhana Lempiäinen 25.1.1942 paikkaan nro 3. Nämä hautapaikat sijaitsevat hautausmaan osassa D, rivillä 3.

Kuvaaja: Hautakirja Outi Kauppalan arkistosta

Ajankohta: Skannaus alkuperäisestä hautakirjasta

Henkilöiden nimet eivät ole tiedossa, mutta ilmeisesti kuvassa ovat isä ja pojat perheen äidin haudalla.

Kuvaaja: Ei tiedossa. Kuva Tammisuolaisten arkistosta

Ajankohta: 1933

Kappelin rakentamisesta vastanneita miehiä. Keskellä August Saarelma.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuva Tammisuolaisten arkistosta.

Ajankohta: 1930-luku

Tulevan kappelin paikalta on kaadettu puita, ja rakennustyöt alkavat pian.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuva Tammisuolaisten arkistosta.

Ajankohta: 1930-luku

Kuvan ottamisen aikaan oli vielä tavallista, että omaiset kaivoivat itse haudan vainajalleen. Alkuperäinen kuva epätarkka.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuva Tammisuolaisten arkistosta.

Ajankohta: 1930-luku

Pohjapiirros kappelista. Kappeli oli nykyaikainen. Kappelisalin lisäksi papistolle ja omaisille oli omat tilat. Ruumiskellarista arkku nostettiin hissillä alttarin takana olleeseen valmistelutilaan, jossa se asetettiin pyörillä kulkevalle katafalkille.

Kuvaaja: Arkkitehti Nro 11, 1936

Ajankohta: 1930-luku

Leikkauskuva kappelista. Arkut voitiin tuoda autolla ruumiskellarin ovelle asti.

Kuvaaja: Arkkitehti Nro 11, 1936

Ajankohta: 1930-luku

Tammiston kappeli juuri valmistumassa. Kaakkoissivun matalat ikkunat kuuluvat tilaan, joka oli varattu omaisten käyttöön siunaustilaisuuksien yhteydessä.

Kuvaaja: Ei tietoa

Ajankohta: 1936 tai 1937.

Valokuvat sota-ajalta 1939-1944

Kuvia ei ole

Valokuvat alueluovutuksen jälkeen 1944 -

Omaisten hautapaikalle viedyt kynttilät.

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: marraskuu 2017

Suomalaiselta ajalta peräisin oleva katafalkki, jonka päällä arkku oli siunausta toimitettaessa.

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: marraskuu 2017

Juutalaiselta hautausmaalta peräisin oleva hautakivi Tammiston hautausmaalla. Kuvasta näkyy, että kivi on ollut "uusiokäytössä". Kiven teksti on kulunut, joten tekstin tulkinta on vaikeaa. Kahden juutalaisen seurakunnan jäsenen pohdinnan tuloksia: Olisiko kuollut henkilö ollut Naum tai Nohim Scheinin? Hän on mahdollisesti kuollut Adar-kuussa (helmi- tai maaliskuussa) 1922 tai 1923. Meliza's Genealog arvelee, että hän olisi ollut viipurilainen kauppias, joka on elänyt 1876-1922.

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: elokuu 2010

Suomalainen, uusiokäyttöön otettu hautakivi.

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: elokuu 2010

Aleksanteri Kososen hautakivi

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: Elokuu 2010

Venäläisessä sotilaskasarmissa oli 1960-luvulla tulipalo, jossa kuoli useampi asevelvollinen. Sopivan suuri hauta löytyi Tammiston hautausmaalta. Alueelle siirrettiin Ristimäen hautausmaalta Fredrik Thesleffin perheen hautakivi, johon kiinnitettiin metallilaatat kertomaan onnettomuudesta sekä siitä, keitä jäi tulen liekkeihin. Laatat ovat myöhemmin kadonneet.

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: elokuu 2010

Siunauskappelin rauniota

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 26.6.2016

Talvinen Tammiston hautausmaa

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: marraskuu 2008

Tammiston hautausmaan kiviaitaa on jäljellä satoja metrejä.

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 11.11.2015

Sienen mallinen sadekatos sijaitsi katafalkin lähellä. Sienen suunnitteli August Saarelma. Kun linja-auto alkoi liikennöidä Tammiston hautausmaalle, vierailijat odottelivat huonolla säällä linja-autoa sienen alla. Sen alla on joskus ollut penkitkin.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuva Tammisuolaisten arkistosta

Ajankohta: 2011

2015 sieni oli rikottu ja jäänteet tuotu hautausmaan ulkopuolelle.

Kuvaaja: Tammisuolaiset kotiseutumatkalaiset.

Ajankohta: 2015

Kappelin ruumiskellarissa oli vielä 1990-luvun alussa jäljellä puisia kantopaareja.

Kuvaaja: Tammisuolaiset kotiseutumatkalaiset

Ajankohta: 1990-luku

Ovi ruumishuoneeseen kappelin takana rinteessä.

Kuvaaja: Tammisuolaiset kotiseutumatkalaiset

Ajankohta: 1990-luku

Sieni-sadekatoksen tyhjä paikka nykyisen pääkäytävän alapäässä.

Kuvaaja: Tammisuolaiset kotiseutumatkalaiset

Ajankohta: 2015

Kokemukset hautausmaan hoidosta

Onnistumiset

---

Olemassa olevat sähköiset tiedot

Hautausmaita koskevia tietoja ei ole koottu aiemmin sähköiseen muotoon

Tietojen sijainti

Tietoa ei saatavilla

Muut kommentit

Tammiston hautausmaa oli aluksi liikenneyhteyksien puutteellisuuden takia hankalan matkan päässä kaupungista. Niinpä kaupungista tuli sunnuntaisin ja tarpeen mukaan myös keskiviikkoisin ruumisjuna Tammisuon asemalle kuljettaen samalla sekä vainajat, että saattoväen. Asemalta arkut kuljetettiin hevoskyydillä hautausmaalle. Aluksi kuljetuksista huolehti Juho Mäkeläinen, kunnes Antti Saikkonen, joka oli siirtynyt Ristimäen hautausmaalta Tammisuon hautausmaan hoitajaksi, hankki itselleen hevoset. Vanhimmat henkilöt vielä muistavat, kuinka hän juhlallisessa virkapuvussaan mustien parihevosten vetämissä ruumisvaunuissa suoritti vainajien kuljetuksen läpi Tammisuon asemakylän tuon noin puolentoista kilometrin matkan hautausmaalle. Vuonna 1927 seurakunta osti ruumisauton, jolloin matkasta suoriuduttiin joustavammin. Saattoväki käytti tällöin linja-autoja, tai vuokra-autoja, kuten takseja tuohon aikaan kutsuttiin. Ruumiinsiunaus toimitettiin aluksi yleensä haudan äärellä tai arkun ollessa katafalkin päällä, mikä talvipakkasilla tai sateella oli hankalaa sekä saattajille, että viran puolesta paikalla oleville. Sieni antoi vain niukasti sateensuojaa. Siunauskappelin valmistumisen jälkeen ruumiinsiunaukset voitiin toimittaa sisätiloissa. Jalmari Lankisen suunnitteleman siunauskappelin valmistumisvuodesta on lähteestä riippuen erilaisia tietoja. Piirustukset ovat vuodelta 1934. Kappeli on luultavasti valmistunut vuoden 1936 lopulla, ja se on heti tuoreeltaan esitelty Arkkitehti-lehden marraskuun numerossa. Tietoa siitä, milloin kappeli on vihitty käyttöön, ei ole löytynyt. Hautausmaa on otettu käyttöön 1917, mutta sen vihkiminen on tapahtunut ilmeisesti myöhemmin, erään maininnan mukaan 16.10.1918. Tuomiokirkkoseurakunta rakennutti haudankaivaja Saikkoselle asunnon vuosien 1920–21 aikana Tammiston hautausmaan välittömään läheisyyteen, Tammisuolta päin tultaessa risteykseen, josta nykyisin käännytään Tammiston hautausmaalle. Risteyksestä on noin 300 m tuhoutuneen kappelin paikalle. Miksi kappelia ei rakennettu vastapäätä entistä pääkäytävää? Ehkä paikka valikoitui sillä perusteella, että rinteeseen oli helpompi rakentaa hyvät tilat ruumiskellarille. Ja olihan pääkäytävän paikka siirrettävissä, kuten sittemmin on venäläisten toimesta käynytkin. Kun Tammisuota evakuoitiin talvisodan aikana, asukkaiden kokoontumispaikkana oli Tammiston kappeli. Eräs kertoja muisteli, että kappelissa oli hiljattain ollut siunaustilaisuus, minkä jäljiltä salissa oli ollut voimakkaasti tuoksuvia narsisseja. Hän kertoi, että oli saanut loppuiäkseen vastenmielisyyden narsisseihin, koska niiden tuoksu toi aina mieleen tuon ajan ja hetket kappelissa. Toinen kertoja muistaa, että pienet lapset pantiin istumaan katafalkin päälle odottamaan joukkokuljetusta. Kappelin tilavaa ruumiskellaria käytettiin talvisodan aikana kaatuneiden kokoamispaikkana. Kappelin tuhouduttua pommituksissa siirrettiin kaatuneiden kokoamispaikka Tammisuon asemalle. Tammiston hautasijaluettelot ovat kaikki tallella kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä. Yksityishenkilöiden hallussa olevien hautakirjojen lisäksi myös hautakirjoja saattaa olla jokunen tallella Mikkelissä.