Viipuri, Tammisto, tuomiokirkkoseurakunnan hautausmaa

Tammiston hautausmaa oli aluksi liikenneyhteyksien puutteellisuuden takia hankalan matkan päässä kaupungista. Niinpä kaupungista tuli sunnuntaisin ja tarpeen mukaan myös keskiviikkoisin ruumisjuna Tammisuon asemalle kuljettaen samalla sekä vainajat, että saattoväen. Asemalta arkut kuljetettiin hevoskyydillä hautausmaalle. Aluksi kuljetuksista huolehti Juho Mäkeläinen, kunnes Antti Saikkonen, joka oli siirtynyt Ristimäen hautausmaalta Tammisuon hautausmaan hoitajaksi, hankki itselleen hevoset. Vanhimmat henkilöt vielä muistavat, kuinka hän juhlallisessa virkapuvussaan mustien parihevosten vetämissä ruumisvaunuissa suoritti vainajien kuljetuksen läpi Tammisuon asemakylän tuon noin puolentoista kilometrin matkan hautausmaalle. Vuonna 1927 seurakunta osti ruumisauton, jolloin matkasta suoriuduttiin joustavammin. Saattoväki käytti tällöin linja-autoja, tai vuokra-autoja, kuten takseja tuohon aikaan kutsuttiin. Ruumiinsiunaus toimitettiin aluksi yleensä haudan äärellä tai arkun ollessa katafalkin päällä, mikä talvipakkasilla tai sateella oli hankalaa sekä saattajille, että viran puolesta paikalla oleville. Sieni antoi vain niukasti sateensuojaa. Siunauskappelin valmistumisen jälkeen ruumiinsiunaukset voitiin toimittaa sisätiloissa. Jalmari Lankisen suunnitteleman siunauskappelin valmistumisvuodesta on lähteestä riippuen erilaisia tietoja. Piirustukset ovat vuodelta 1934. Kappeli on luultavasti valmistunut vuoden 1936 lopulla, ja se on heti tuoreeltaan esitelty Arkkitehti-lehden marraskuun numerossa. Tietoa siitä, milloin kappeli on vihitty käyttöön, ei ole löytynyt. Hautausmaa on otettu käyttöön 1917, mutta sen vihkiminen on tapahtunut ilmeisesti myöhemmin, erään maininnan mukaan 16.10.1918. Tuomiokirkkoseurakunta rakennutti haudankaivaja Saikkoselle asunnon vuosien 1920–21 aikana Tammiston hautausmaan välittömään läheisyyteen, Tammisuolta päin tultaessa risteykseen, josta nykyisin käännytään Tammiston hautausmaalle. Risteyksestä on noin 300 m tuhoutuneen kappelin paikalle. Miksi kappelia ei rakennettu vastapäätä entistä pääkäytävää? Ehkä paikka valikoitui sillä perusteella, että rinteeseen oli helpompi rakentaa hyvät tilat ruumiskellarille. Ja olihan pääkäytävän paikka siirrettävissä, kuten sittemmin on venäläisten toimesta käynytkin. Kun Tammisuota evakuoitiin talvisodan aikana, asukkaiden kokoontumispaikkana oli Tammiston kappeli. Eräs kertoja muisteli, että kappelissa oli hiljattain ollut siunaustilaisuus, minkä jäljiltä salissa oli ollut voimakkaasti tuoksuvia narsisseja. Hän kertoi, että oli saanut loppuiäkseen vastenmielisyyden narsisseihin, koska niiden tuoksu toi aina mieleen tuon ajan ja hetket kappelissa. Toinen kertoja muistaa, että pienet lapset pantiin istumaan katafalkin päälle odottamaan joukkokuljetusta. Kappelin tilavaa ruumiskellaria käytettiin talvisodan aikana kaatuneiden kokoamispaikkana. Kappelin tuhouduttua pommituksissa siirrettiin kaatuneiden kokoamispaikka Tammisuon asemalle. Tammiston hautasijaluettelot ovat kaikki tallella kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä. Yksityishenkilöiden hallussa olevien hautakirjojen lisäksi myös hautakirjoja saattaa olla jokunen tallella Mikkelissä.