Viipuri, Ristimäki, hautausmaa-alueen vanhin osa: tuomiokirkkoseurakunta: Rauhala; maaseurakunta: Vanha Ristimäki ja Lepolan lisäalue

Viipuri / Выборг
Perustettu 1789

Sisällysluettelo

Hautausmaan perustiedot

Hautausmaan tyyppi

Luterilainen hautausmaa

Tietoa ei saatavilla

Perustamisajankohta

1789

Pinta-ala 1944

Rauhala 7100 m2, Vanha Ristimäki 13546 m2, Lepola 9500 m2.

Pinta-alatiedon lähde

Seurakunnan asiakirja

Sankarihautausmaa hautausmaan yhteydessä

Hautausmaan yhteydessä ei ole sankarihautausmaata

Vastaajayhteisön nimi

Wiipuri-Yhdistys ry, hautausmaatoimikunta

Tietojen päivitysajankohta

14.03.2023

Historia

Hautausmaan alkuperä

Ristimäen hautausmaan vanhin alue oli alkuun seurakuntien yhteiskäytössä. V. 1908, kun Viipurin suomalainen seurakunta oli jaettu kaupunki- ja maaseurakunniksi, hautausmaa jaettiin ns. Sovinnonjaossa kahteen osaan. Kaupunkiseurakunnan alue sai viralliseksi nimekseen Rauhala, maaseurakunnan hautausmaasta tuli Vanha Ristimäki. Maaseurakunta sai v. 1910 hautausmaitten viereen lisäalueen, joka nimettiin Lepolaksi. "Kansan suussa" koko alueesta käytettiin 1900-luvulla nimeä Lepola. Nykyisen pääportin viereen venäläiset ovat rakentaneet Pyhän Yrjön tsasounan, rukoushuoneen.

Haudattujen kirkkokunnat

Luterilaisia

Kirkolliset rakennukset

Tietoa ei saatavilla

Muut rakennukset

Tietoa ei saatavilla

Sotatoimien vaikutukset rakennuksiin

Vanhimmalla hautausmaa-alueella sijaitsi viipurilaisten sukujen yhdessä rakennuttama hautakappeli. Ainakin seuraavilla suvuilla tiedetään olleen siellä hautoja: Bruun, Bandholz, Heyno, Hüppert, Lado, Rothe, Schmidt ja Tesche. Kappelissa on toimitettu myös hautaan siunaamisia. Kappeli oli rakennettu 1800-luvun alkupuolella ja tuhoutui täysin talvisodan pommituksissa.

Rakennusten nykytilanne

Tuhoutunut.

Haudatut

Haudattujen määrä vuoteen 1994 mennessä

Hautojen määrä: Rauhala 1262, Vanha Ristimäki 3995, Lepola 2710

Haudattujen määrän lähde

Hautasijakartat

Suvun tai muun yhteisön hautaaminen

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkit ja hautakivet

Muistomerkit

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkkien kuvat

Tietoa ei saatavilla

Vapaa kuvaus muistomerkeistä ja hautakivistä

Alueella on tunnistettavissa suomalaisten hautojen paikkoja. Siellä on vanhoja suomalaisia hautakiviä suhteellisesti paljon enemmän (noin 120 kpl) kuin muilla Viipurin suomalaisilla hautausmailla. Se johtuu päällehautauksesta. 1970-luvulla venäläiset tyhjensivät suomalaiset hautausmaat hautakivistä. Tälle alueelle oli vaikea tulla koneiden ja autojen kanssa korjaamaan pois suomalaisia kiviä, koska siellä oli sekaisin venäläisiä ja suomalaisia hautoja.

Nykytilanne

Hautausmaan nykytilanne

Päällehautausta

Hautausmaan nykyinen koko

30146 m2

Lisätietoa nykytilanteesta

Hautausmaat ovat alueena tallella. Venäläiset ovat ottaneet alueen hautausmaakäyttöön. Alueella on nähtävissä sekä venäläisiä että suomalaisia hautakiviä sekä hautojen reunuskiviä. Alueelle ei ole haudattu vainajia vuoden 2003 jälkeen. Venäläiset ovat rakentaneet Vanhan Ristimäen alueelle suuren sotilasmuistomerkin, jonne johtaa leveä käytävä.

Hautausmaan koon muutokset suomalaisajan jälkeen

Hautausmaan koko ei ole muuttunut

Hautausmaan kunnostus ja hoitotoimenpiteet

Tehdyt kunnostustoimenpiteet

Pensaiden / puiden raivaus
Hautakivien etsiminen, paikalleentuonti, pystyynnostaminen
Oksien ja lehtien haravointi

Kunnostustoimenpiteiden kuvaus

- Viipurilaiset ovat talkootyönä kunnostaneet ja siivonneet hautausmaata. - Suomalaiset ovat saaneet Viipurin kaupungilta kirjallisen luvan pystyttää muistokiven Lallukan haudalle ja korjata Jaakko Juteinin hautakiven.

Kunnostavat ja hoitavat tahot

- vapaaehtoiset nykyviipurilaiset - Teollisuuden ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry; Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura; Pro Sorvali ry.

Kunnostus- ja hoitosuunnitelma

Alueelle ei ole tehty erillistä kunnostus- tai hoitosuunnitelmaa

Suunnitelman tekijät

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman laatimisen ajankohta

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman voimassaoloaika

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman tallennusmuoto

Tietoa ei saatavilla

Kunnostus- ja hoitotyön määrä

ei tietoa

Kunnostusryhmien koko

ei tietoa

Kunnostustoimenpiteiden jatko

ei tietoa

Infotaulut

Infotaulujen sisältö

Alueella on kenraali Alexander Amatus Thesleffin haudalla infotaulu, jossa kerrotaan hänen elämäntyöstään sekä osallistumisesta Borodinon taisteluun 1812. Infotaulu pystytettiin 2012 Borodinon taistelun 200-vuotisjuhlien kunniaksi. Kenraali Thesleff oli kunnostautunut tässä taistelussa.

Infotaulujen pystyttämisajankohta

2012 Borodinon taistelun 200-vuotisjuhlien kunniaksi

Infotaulujen pystyttäjä

Viipurin kaupunki

Infotaulujen kuvat

Infotaulu Thesleffin haudalla

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 26.05.2019

Maarekisteri ja suojelu

Maarekisteri ja suojelu

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyö paikallishallinnon kanssa

Yhteistyön tyyppi

Viipurin kaupungilta saatu kirjallinen lupa pystyttää muistokivi Lallukan haudalle ja korjata Juteinin hautakivi.

Yhteistyön alkuajankohta

2019

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan

Päätökset ja sopimukset

Kirjalliset sopimukset Vanhimman Ristimäen hautausmaalla: Juho Lallukan haudan muistokiven pystyttämisestä, Jaakko Juteinin hautakiven korjaamisesta ja uusimisesta, sekä Matti Pohdon hautakiven palauttamisesta entiselle paikalleen.

Viimeisin yhteistyösopimus

2021

Yhteistyö muiden venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyön tyyppi

---

Yhteistyön alkuajankohta

---

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

---

Viimeisin yhteistyösopimus

---

Yhteistyö suomalaisten tahojen kanssa

Suomalaiset yhteistyötahot

Teollisuuden ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry; Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura; Pro Sorvalin Hautausmaa ry.

Yhteistyön tyyppi

Kunkin hankkeen suunnittelu ja toteutus.

Yhteistyön alkuajankohta

2019

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan

Päätökset ja sopimukset

---

Viimeisin yhteistyösopimus

2021

Valokuvat ennen talvisotaa

Matti Papinniemi perheineen haudan äärellä Ristimäen hautausmaalla 1930 -luvun alkupuolella.

Kuvaaja: ei tietoa

Ajankohta: 1930-luku

Vanha hautakammio Rauhalan suomalaisella hautausmaalla on myös poistunut olevien joukosta tuhouduttuaan perustuksiaan myöten talvisodassa 1940. - Se rakennettiin 1800-luvun alkuvuosina Rothen, Bandholtzin, Heynon ym. perheille ja toimi samalla siunauskappelina. Tornin tapaisessa riippui kerran kellokin. - Sen välittömässä läheisyydessä, vasemmalla, sijaitsee Jaakko Juteinin hauta.

Kuvaaja: Kuva ja kuvan teksti kirjasta Viihtyisä vanha Viipuri, valok. Svaetichin ja Viiste. - Kuvalaina Teknillisestä Korkeakoulusta.

Ajankohta: ei tietoa

Jaakko Juteinin hautakivi: Hautapaasi tiilestä muuratulla alustalla Ristimäen suomalaisessa kalmistossa. - Se on vanhan viipurilaisen ja kirjallisuutemme merkkimiehen viimeinen leposija. Hautakivessä ollut kirjoitus kuuluu kokonaisuudessaan: "Tässä lepäävät/ Maallisen Wiisauden Tohtori/ Jaakko Juteini/ syndynyt 15 päivänä Heinä kuussa 1781/kuollut 20 päivänä Kesä kuussa 1855/ ja/ hänen puolisonsa/ Katharina Margaretha Juteini/ kuollut 7 päivänä Kesä kuussa 1841/ Tuskassa turva on tuonelan retki/huoleta haudassa huokaus hetki/ jossa ei rasita rauhattomuus/ entisen elämän levottomuus."

Kuvaaja: Kuva ja kuvan teksti kirjasta Viihtyisä Vanha Viipuri

Ajankohta: ei tietoa

Lepola talviasussa

Kuvaaja: Mauno Oksala, Lappeenrannan museot

Ajankohta: 1920-1929

Pikku-Sirpan hauta Viipurin vanhalla hautausmaalla

Kuvaaja: kuvaaja tuntematon, Lappeenrannan museot

Ajankohta: 1936

Turun palossa 1827 oli tuhoutunut Turun Akatemian kirjaston kokoelma melkein kokonaan eli noin 40 000 teosta. Suomenkielisiä teoksia jäi jäljelle noin 20 julkaisua. Palossa tuhoutuivat myös suomalaisen kirjallisuuden luettelot. Matti Pohto oli syntynyt Isossakyrössä, vaatimattomissa oloissa. Hän joutui jo varhain hankkimaan itse elantonsa. Matti Pohto kierteli Suomea myyden arkkiveisuja sekä pieniä kirjoja. Hän toimi myös kirjansitojana. 1840-luvun lopulla hän ryhtyi keräämään kirjoja. Suomessa oli ennen vuotta 1850 ilmestynyt n. 6600 teosta. Pohdon kokoelma käsitti niistä n. 3500 teosta. Hän lahjoitti suuren määrän kaksoiskappaleitaan ja 1300 uniikkikappalettaan Aleksanterin yliopiston (myöhemmin Helsingin yliopisto) kirjastolle. Matti Pohdon ansiosta saatiin korvattua suuri osa Turun palossa hävinnyttä kirjallisuutta. Suometar-sanomalehdessä kerrotaan 14.04.1848: ”Lapsuudessa ei ole hänelle enempää opetettu mitään, kuin muillekaan köyhäin lapsille, mutta kiehuwa halu niin lawialta täyttämään, kuin mahdollista on, sitä wähää taitoa, jonka oli saanut, nimittäin kirjan lukemista, on saattanut häntä suurimalla innolla hankkimaan itsellensä kaikkea, mitä suomenkielellä wanhimpinakin aikoina präntätty on. Nyt on hänellä vanhemmista suomalaisista kirjoista täydellisin kokous, joka mistään löytyy; ei Korkia-Opiston kirjastossakaan ole vielä kaikkia kun hänellä on.” Matti Pohto sai surmansa Nuoraan kylässä Viipurin lähellä. Majapaikan renki tappoi hänet kirveen iskulla 30.07.1857, ilmeisesti mielenhäiriössä. Hänet haudattiin Ristimäen hautausmaalle. Matti Pohdon kirjanmuotoinen hautakivi siirrettiin 1988 Viipurista Helsinkiin Kansalliskirjaston pihaan.

Kuvaaja: Kuvakaappaus Maila Talvion teoksesta "Jumalan puistot", kuvaaja Heinrich Iffland

Ajankohta: 1920-luku

Valokuvat sota-ajalta 1939-1944

Juho ja Maria Lallukan hautakivi Rauhalan hautausmaalla.

Kuvaaja: SA-kuva 47066, Sot.virk. T.Nousiainen.

Ajankohta: 12.9.1941

Alkuperäinen kuvateksti: "Sanomalehtimiesten vierailu Viipurissa. Vierailijat Lepolan hautausmaalla, jossa on kaivettu ylös venäläisten hautaamia vainajia, jotka siirretään omaan paikkaansa."

Kuvaaja: SA-kuva 80225, Sot.virk. T.Nousiainen

Ajankohta: 10.04.1942

Alkuperäinen kuvateksti: "Pohjoismaisia piispoja vierailulla Viipurissa. Viipurin vierailumatkallaan kävivät suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset hengenmiehet tutustumassa Lepolan hautausmaahan."

Kuvaaja: SA-kuva 80442, Sot.virk. J.Taube

Ajankohta: 14.4.1942

Valokuvat alueluovutuksen jälkeen 1944 -

Uusi muistokivi Maria ja Juho Lallukan haudalle pystytettiin 2019.

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: 10.06.2019

Jaakko Juteinin uusittu hautakivi

Kuvaaja: Alla Matvienko

Ajankohta: 2021

Pynnisen perhehauta Rauhalassa, kivi uusiokäytössä

Kuvaaja: Dimitrij Semenov

Ajankohta: 28.05.2020

Lindgren-Linnamon hauta-alue nykytilassa. Hautamuistomerkkiin kuulunut enkelipatsas on nykyään Salmelan taidekeskuksessa Mäntyharjulla.

Kuvaaja: Dimitrij Semenov

Ajankohta: 18.09.2019

Eva Lovisa Ridderströmin (1815-1880) hautakivi Rauhalan alueella. Haudalle on istutettu kauniit, uudet kukat. Joku on hoitanut vanhaa hautaa.

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 10.07.2013

Juteinin hautapaikka uutta kiveä odottamassa

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 18.09.2019

Vanhan Ristimäen hautausmaan pääkäytävä.

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 10.07.2013

Kuvanveistäjä Georges Winter teki Suojelusenkeli-patsaan Ester Lindgrenin hautamuistomerkkiin v. 1923. Patsas on nykyään Mäntyharjulla Salmelan taidekeskuksessa.

Kuvaaja: Leena Repo

Ajankohta: 07.08.2022

Kokemukset hautausmaan hoidosta

Onnistumiset

Yheistyö Lallukan ja Juteinin kivien pystyttämisessä sujui hyvin Viipurin kaupungin kanssa.

Olemassa olevat sähköiset tiedot

Hautausmaita koskevia tietoja ei ole koottu aiemmin sähköiseen muotoon

Tietojen sijainti

Tietoa ei saatavilla

Muut kommentit

Pro Sorvalin Hautausmaa ry. on lakkautettu v. 2021. Toiminta on siirretty osaksi Wiipuri-Yhdistys ry:n toimintaa.