Kirjaudu sisään

Raivolan ortodoksinen hautausmaa

Kivennapa / Первомайское
Perustettu 1802

Sisällysluettelo

Hautausmaan perustiedot

Hautausmaan tyyppi

Ortodoksinen hautausmaa

Tietoa ei saatavilla

Perustamisajankohta

1802

Pinta-ala 1944

6350 m2

Pinta-alatiedon lähde

Kirjallinen lähde

Sankarihautausmaa hautausmaan yhteydessä

Hautausmaan yhteydessä ei ole sankarihautausmaata

Vastaajayhteisön nimi

Kivennapaseura ry

Tietojen päivitysajankohta

19.11.2022

Sijainti

Leveysaste

60.260064

Pituusaste

29.590952

Koordinaattitietojen lähde

Google Maps

Sijaintikartat (avaa klikkaamalla)

•  Raivolan hautausmaat »

•  Raivola satelliittikuvassa »

Muut kartat ja piirrokset (avaa klikkaamalla)

•  Piirros kirjasta Raivola, kotikyläni Kivennavalla (Raivola-Seura 2000) »

Historia

Hautausmaan alkuperä

Raivolan ensimmäisen kirkon rakentamisesta ei ole tietoa, mutta vuonna 1800 kylässä paloi jokin ortodoksikirkko salaman sytyttämänä. Vuonna 1802 siirrettiin Lintulasta vähällä käytöllä ollut, sinne vuosi aiemmin rakennettu Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko Raivolaan. Siirtopäätöksen teki Pyhän Synodin Konsistori toukokuun 1. päivänä 1802 (Jevgeni Balasov). Lintulan lahjoitusmaata hallitsi tuolloin kreivi Soltikov, ja kirkon siirtokustannuksista vastasi oletettavasti kreivitär Soltikova. Kirkon yhteyteen perustettiin hautausmaa 1802. Siihen asti vainajat oli haudattu Lintulan hautausmaahan. (Lintulan ko. hautausmaasta ei ole säilynyt mitään tietoa.) Kirkkomaa oli aidattu puuaidalla, ja kun se lahosi, pystytettiin uusi puuaita Systerbäckin kivääritehtaan, silloisen maanomistajan, kustannuksella. Kirkko purettiin huonokuntoisena ja vuonna 1881 valmistui arkkitehti, akateemikko Ivan Semenovits Bogomolovin suunnittelema uusi kirkko täsmälleen samalle paikalle. Alttari tuli itään ja pääovi länteen. Lahjoitusmaaisäntänä oli nyt ruhtinas Uhtomskij, ja arvellaan hänen rahoittaneen kirkon rakentamisen, joka edeltäjänsä mukaan pyhitettiin Nikolaokselle. Myöhemmin kylän keskeisiä maita omisti tehtailija Ilja Galkin. Isojaossa 1919 Koskela-niminen tila jaettiin niin, että kirkkomaa tuli Suomen valtion omistukseen Papistonmaa-nimisenä 0,635 ha:n alana, rekisterinumero 16:4.

Haudattujen kirkkokunnat

Luterilaisia, Ortodokseja

Kirkolliset rakennukset

Tietoa ei saatavilla

Muut rakennukset

Tietoa ei saatavilla

Sotatoimien vaikutukset rakennuksiin

Kirkko tuhoutui talvisodan alkuvaiheessa. Todennäköisesti suomalaiset sotilaat polttivat sen perääntyessään, mutta tiedolle ei löytynyt varmistusta. Myös kaikki muut kirkkomaan yhteydessä olleet rakennukset ovat tuhoutuneet samaan aikaan. Kirkosta ehdittiin pelastaa jonkin verran esineistöä.

Rakennusten nykytilanne

Jatkosodan aikana todettiin, että kirkosta ei ole mitään jäljellä, ja hautausmaakin oli säilynyt vain osittain. Jatkosodan aikana ei alettu rakentaa uutta kirkkoa. Myöhemmin sotien jälkeen voitiin todeta, että hautausmaata ei enää ollut. Suomalaisista hautakivistä oli rakennettu lähelle korkea obeliski sodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden yhteishaudalle. (Lähde: Jevgeni Balasov)

Haudatut

Haudattujen määrä vuoteen 1994 mennessä

Ei tietoa

Haudattujen määrän lähde

Tietoa ei saatavilla

Suvun tai muun yhteisön hautaaminen

Tietoa ei saatavilla

Hautakartat (avaa klikkaamalla)

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkit ja hautakivet

Muistomerkit

Edith Södergranin muistomerkki

1960

Wäinö Aaltonen

Materiaali: Kivi

Se här är evighetens strand, här brusar strömmen förbi, och döden spelar i buskarna sin samma entoniga melodi. Edith Södergran * 4.4.1892 + 24.6.1923 rest av Finlands Svenska Författareförening

Totti-kissa

1992

ei tietoa

Materiaali: Kivi

Totti Kaikki olennot eivät ole niin suuren rakkauden arvoisia. Edith Södergran (Suora suomennos tekstistä muistomerkissä. )Totti-patsas on paljastettu runoilijan syntymän 100-vuotisjuhlassa 1992. Se on vahvasti pulteilla kiinni jalustassaan, ettei juoksisi itsekseen pois. Patsas painaa vain 75 kg, Aloitteen patsaasta teki professori, runoilija Lars Hulden, ja hän ystävänsä kanssa sen rahoittikin, sillä ruotsinkielinen kirjailijaliitto ei innostunut asiasta. Patsaan on tehnyt Viipurissa syntynyt kuvanveistäjä Nina Terno. Totti oli Södergranin lemmikkikissa.

Muistomerkkien kuvat

Edith Sodergranin muistomerkki

Terhi Koivisto

4.8.2018

Totti-kissa

Terhi Koivisto

4.8.2018

Vapaa kuvaus muistomerkeistä ja hautakivistä

Muistomerkit on pystytetty hautausmaan vieressä asuneelle suomenruotsalaiselle runoilijalle, Edith Södergranille ja hänen kissalleen. Hautausmaalle ja kirkolle ei ole (ollutkaan) muistomerkkiä.

Nykytilanne

Hautausmaan nykytilanne

Tuhoutunut

Hautausmaan nykyinen koko

---

Lisätietoa nykytilanteesta

Hautausmaana alue on tuhoutunut. Nykyisin se on puistoalueena, joka on nimetty Edith Södergranin mukaan Södergranin puistoksi vuonna 1992, jolloin Edith Södergranin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.

Hautausmaan koon muutokset suomalaisajan jälkeen

Tietoa ei saatavilla

Hautausmaan kunnostus ja hoitotoimenpiteet

Tehdyt kunnostustoimenpiteet

Tietoa ei saatavilla

Kunnostustoimenpiteiden kuvaus

Kaikki alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet on tehty Roschinon paikallishallinnon toimesta.

Kunnostavat ja hoitavat tahot

Paikalliset tahot hoitavat aluetta puistona.

Kunnostus- ja hoitosuunnitelma

Alueelle ei ole tehty erillistä kunnostus- tai hoitosuunnitelmaa

Suunnitelman tekijät

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman laatimisen ajankohta

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman voimassaoloaika

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman tallennusmuoto

Tietoa ei saatavilla

Kunnostus- ja hoitotyön määrä

---

Kunnostusryhmien koko

---

Kunnostustoimenpiteiden jatko

---

Infotaulut

Infotaulujen sisältö

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttämisajankohta

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttäjä

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen kuvat

Kuvia ei ole

Maarekisteri ja suojelu

Maarekisteri ja suojelu

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyö paikallishallinnon kanssa

Yhteistyön tyyppi

Raivola-Seuralla ja Kivennapaseuralla on hyvä keskusteluyhteys Roschinon paikallishallinnon kanssa, mutta se ei koske hautausmaita. Seurat ovat käyneet mm koululla esittelemässä seudun suomalaista historiaa ja opettamassa karjalanpiirakoiden tekoa. Yhteistyö on alkanut käynnillä paikallisessa kirjastossa.

Yhteistyön alkuajankohta

1999

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan

Päätökset ja sopimukset

Ei kirjallisia sopimuksia.

Viimeisin yhteistyösopimus

---

Yhteistyö muiden venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö suomalaisten tahojen kanssa

Suomalaiset yhteistyötahot

Raivola-Seura ry ja Kivennapaseura ry.

Yhteistyön tyyppi

Kotiseutumatkat, käynnit Raivolan koululla.

Yhteistyön alkuajankohta

2000-luvulla.

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan

Päätökset ja sopimukset

Ei kirjallisia sopimuksia.

Viimeisin yhteistyösopimus

---

Valokuvat ennen talvisotaa

Raivolan ortodoksinen kirkko

Kuvaaja: Ei tietoa, Museoviraston kuva

Ajankohta: 1910-1939

Sodergranin talo ja kirkko. Södergranit asuivat aivan kirkon vieressä, vain aita erotti pihan hautausmaasta.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuva kirjasta Raivola, kotikyläni Kivennavalla

Ajankohta: Ei tietoa. Oletus: 1930-luku

Edith Södergran haudattiin 1923 melkein kotipihalleen, aidan viereen ortodoksiseen hautausmaahan, vaikka hän kuului Kivennavan luterilaiseen seurakuntaan. Ensimmäiset 10 vuotta haudalla oli puuristi ja sen vieressä penkki. Äidillä oli vain muutaman askeleen matka tyttärensä haudalle.

Kuvaaja: Svenska Litteratursällskapet i Finland, kuvalaina rtodoksisesta verkkolehdestä Simeon ja Hanna.

Ajankohta: 1923-1933

Edithin puuristin korvasi kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistämä kapea hautamuistomerkki, joka pystytettiin 1933 suomenruotsalaisen kirjailijaliiton toimesta.

Kuvaaja: Ei tietoa. Muistomerkin suunnitteli Wäinö Aaltonen

Ajankohta: 1933-1939

Kirkkomaa ja Södergranin talo Roslivon rannalta päin.

Kuvaaja: Edith Södergran/ Svenska Litteratursällskapet i Finland

Ajankohta: Ennen vuotta 1923

Raivolan v. 1918 sankaripatsas Russovankankaalla, Roslivon toisella puolella, suunnilleen vastapäätä kirkkoa. Ei ole tietoa, oliko 1918 sankarihauta samalla alueella, mutta näin voisi olettaa.

Kuvaaja: Ei tietoa kuvaajasta. Kivennapaseuran arkiston kuva.

Ajankohta: 1920-luku

Raivolan v. 1918 sankarimuistomerkki.

Kuvaaja: Heikkilän valokuvaamo/ Museovirasto

Ajankohta: 1930-luku

Södergranin talo ja Raivolan ortodoksinen kirkko.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kivennapaseuran arkisto

Ajankohta: Ei tietoa

Valokuvat sota-ajalta 1939-1944

Kirkon paikka. Jatkosodassa takaisin vallatussa Raivolassa voitiin todeta kirkon hävinneen kokonaan ja hautausmaankin säilyneen vain osittain.

Kuvaaja: Sot.virk. T.Nousiainen SA-kuva 48488

Ajankohta: 18.9.1941

Kaadettu hautaristi.

Kuvaaja: Sot.virk. T.Nousiainen SA-kuva 48490

Ajankohta: 18.9.1941

Raivolan talvisodassa vaurioituneen ev.lut. rukoushuoneen korjasivat jatkosodan aikana 18. divisioonan joukot. Rukoushuone oli ainoa kirkollinen rakennus Raivolassa jatkosodan vuosina. Siellä pitivät tilaisuuksia niin sotilaspastorit, kuin Kivennavan papitkin.

Kuvaaja: Sot.virk. T. Nousiainen. SA-kuva 121789

Ajankohta: 24.1.1943

Rukoushuoneen uusintavihkimisen korjauksen jälkeen toimitti kenttäpiispa Björklund apunaan sotilaspastorit N. Kinos, L.O. Huuskonen, P. Liimatainen ja J. Laurila.

Kuvaaja: Sot.virk. T. Nousiainen. SA-kuva 121791

Ajankohta: 24.1.1943

Valokuvat alueluovutuksen jälkeen 1944 -

Uusi kirkko rakenteilla. Keväällä 1995 alettiin vanhalle kirkon paikalle rakentaa uutta kirkkoa, joka vihittiin käyttöön 6.4.1996. Kirkko nimitettiin Nikolaos Ihmeidentekijälle, kuten aiemmatkin kirkot ennen sotia. Paikkakunnan yritykset Roschinon PMK ja Roschinon Talo osallistuivat rakentamiseen.

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 11.6.2016

Uudet kirkot. 2010-luvulla pienen kirkon viereen rakennettiin isompi kirkko, joka kesällä 2018 näytti olevan valmis.

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 4.8.2018

Raivolan nykyinen hautausmaa. Tämä hautausmaa on jo täyteen haudattu.

Kuvaaja: Kuvalaina, Google Maps

Ajankohta: Heinäkuu 2013

Nykyinen hautausmaa Raivolassa.

Kuvaaja: Kuvalaina, Google Maps

Ajankohta: Heinäkuu 2013

Kokemukset hautausmaan hoidosta

Onnistumiset

---

Olemassa olevat sähköiset tiedot

Hautausmaita koskevia tietoja ei ole koottu aiemmin sähköiseen muotoon

Tietojen sijainti

Tietoa ei saatavilla

Muut kommentit

Kun isojaossa erotettiin Papistonmaa- niminen tontti kirkkomaaksi, samalla erotettiin kirkkomaan vierestä 1,457 ha:n suuruinen tontti Södergraneille, rekisterinumero 16:3. 1890-luvun alussa aivan kirkon vieressä sijainneet kaksi huvilaa oli ostanut pietarilainen valaja Gabriel Holmroos tyttärelleen Helena Södergranille, runoilija Edith Södergranin äidille. Södergranit muuttivat Raivolaan 1892. Edith Södergran asui kirkon vieressä, Roslivon rantatöyräällä olevassa talossa suuren osan elämäänsä, kuolemaansa 1923 asti. Vain puuaita erotti huvilan pihan kirkkomaasta. Siihen aidan viereen kirkkomaan puolelle hänet myös haudattiin. Kirkko tuhoutui talvisodan alkupäivinä, kuten kaikki muutkin rakennukset sen läheisyydessä. Sotien jälkeen hautausmaakin oli hävinnyt kokonaan. Suomalaisista hautakivistä oli rakennettu lähelle korkea obeliski sodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden yhteishaudalle. Syksyllä 1960 Edith Södergranille pystytettiin uusi muistomerkki talvisodassa tuhoutuneen tilalle. Senkin suunnitteli Wäinö Aaltonen, yhdessä poikansa kuvanveistäjä Matti Aaltosen kanssa. Muistomerkki pystytettiin oletetulle Södergranin huvilan kohdalle Suomen Kirjailijaliiton, Suomenruotsalaisen kirjailijayhdistyksen ja Leningradin alueen kirjailijayhdistyksen toimesta. Kun Södergranin syntymästä tuli 100 vuotta, pystytti venäläinen kirjailijayhdistys patsaan myös Edithin lemmikille, Totti-kissalle. Patsaan rahoittivat yksityiset suomalaiset henkilöt. Samalla ympärillä oleva puisto nimettiin Södergran-puistoksi. Raivolassa oli myös toinen ortodoksinen hautausmaa, joka oli ollut olemassa ainakin vuodesta 1900 alkaen. Se sijaitsi Kuolemajärven Puuliike Oy:n sahan takana, Vanhasahaan vievän tien varrella. Sinne haudattiin myös jonkin verran luterilaisia vainajia, koska Kivennavan kirkolle oli liian pitkä matka (Paavo Kiuru: Kivennapa).Pieni osa hautausmaata oli tien koillispuolella, mutta päasiassa se oli tien lounaispuolella. Tästä hautausmaasta ei ole muuta tietoa. Se lienee kuitenkin ollut 1900-1939 eniten käytetty hautausmaa Raivolassa. Nykyisin se on levittäytynyt metsään Ulitsa Sovetskaya-tien molemmin puolin ja on jo täyteen haudattu. Sieltä voi mahdollisesti löytää jonkin suomalaisen hautamuistomerkin, vaikka se onkin täysin päällehaudattu.

Hanketta toteuttaa: