Lintulan Pyhän Kolminaisuuden naisluostarin hautausmaa

Kivennapa / Первомайское
Perustettu 1900-luvun alkuvuosina

Sisällysluettelo

Hautausmaan perustiedot

Hautausmaan tyyppi

Ortodoksinen hautausmaa

Tietoa ei saatavilla

Perustamisajankohta

1900-luvun alkuvuosina

Pinta-ala 1944

Ei tietoa

Pinta-alatiedon lähde

Tietoa ei saatavilla

Sankarihautausmaa hautausmaan yhteydessä

Hautausmaan yhteydessä ei ole sankarihautausmaata

Vastaajayhteisön nimi

Kivennapaseura ry

Tietojen päivitysajankohta

19.11.2022

Sijainti

Leveysaste

60.30299

Pituusaste

29.79515

Koordinaattitietojen lähde

Google Maps

Muut kartat ja piirrokset (avaa klikkaamalla)

Historia

Hautausmaan alkuperä

Lintulan lahjoitusmaahovin venäläisten asukkaiden tarpeita varten toimi kylässä jo vuodesta 1790 alkaen Pyhälle Nikolaos Ihmeidentekijälle pyhitetty seurakunta ja kirkko sekä hautausmaa. Ei tiedetä, missä ne tarkalleen ovat sijainneet, mutta todennäköisesti samalla alueella, mihin myöhemmin perustettiin Lintulan nunnaluostari. Kun Raivolan kirkko vuonna 1800 paloi salaman sytyttämänä, teki Pyhän Synodin Konsistori 1.5.1802 päätöksen Lintulan uuden, vain vuoden vanhan kirkon siirtämisestä Raivolaan. Ei ole tietoa, loppuiko aiemman hautausmaan käyttö samaan aikaan. V. 1895 perustettu Pyhän Kolminaisuuden naisyhteisö sai viralliset luostarioikeudet 1905. Luostarin hautausmaa lienee perustettu uudelleen juuri noihin aikoihin. Luostari perustettiin salaneuvos Feodor Petrovits Neronovin tarkoitusta varten lahjoittamalle maalle. Lohkomistoimituksessa 27.4.1900 Luostarila-nimen saaneen tilan pinta-alaksi muodostui 148,177 ha, josta oli viljeltyä maata 84,472 ha. Vuonna 1905 luostari osti tässä jaossa Neronoville jääneen 100,337 ha maa-alan, jolloin luostarin peltoala kasvoi 150 hehtaariin, ja tilan kokonaisala 248,514 hehtaariin. Luostari sai maata lahjoituksena myös Jalkalan kylästä, lahjoittajana tehtailija Sibirjakov.

Haudattujen kirkkokunnat

Ortodokseja

Kirkolliset rakennukset

Kirkko, Muu rakennus

Muut rakennukset

Kirkon vierellä aidan sisällä on Sisar Marian pieni mökki kasvimaineen.

Sotatoimien vaikutukset rakennuksiin

Kirkko tuhoutui talvisodan aikana; vain kiviseinät jäivät pystyyn. Luostarin päärakennus säilyi, samoin yksi piharakennus, kanala. Kun 18. divisioonan joukot valtasivat Kivennavan 1941, sotilaat kunnostivat päärakennuksen käyttökelpoiseksi. Se toimi jonkin aikaa huoltokomppanian tukikohtana.

Rakennusten nykytilanne

Vanha päärakennus on purettu elokuussa 2007. Kirkko on rakennettu uudelleen 2010-luvulla.

Haudatut

Haudattujen määrä vuoteen 1994 mennessä

Ei tietoa

Haudattujen määrän lähde

Tietoa ei saatavilla

Suvun tai muun yhteisön hautaaminen

Tietoa ei saatavilla

Hautakartat (avaa klikkaamalla)

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkit ja hautakivet

Muistomerkit

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkkien kuvat

Tietoa ei saatavilla

Vapaa kuvaus muistomerkeistä ja hautakivistä

Suomalaisten asettamaa muistomerkkiä ei ole.

Nykytilanne

Hautausmaan nykytilanne

Tuhoutunut

Hautausmaan nykyinen koko

---

Lisätietoa nykytilanteesta

2010-luvulla kirkon valmistumisen jälkeen ympäristöä on siistitty. Kirkon itäpuolella oleva rinne on porrastettu kiveyksin. Hautausmaa sijaitsi pääosin tällä rinteellä. Venäläisen muistomerkin (iso ja pienempi risti) voisi olettaa olevan pystytetty alueelle aiemmin haudattujen muistolle. Tekstit ovat vain venäjäksi.

Hautausmaan koon muutokset suomalaisajan jälkeen

Tietoa ei saatavilla

Hautausmaan kunnostus ja hoitotoimenpiteet

Tehdyt kunnostustoimenpiteet

Tietoa ei saatavilla

Kunnostustoimenpiteiden kuvaus

---

Kunnostavat ja hoitavat tahot

---

Kunnostus- ja hoitosuunnitelma

Alueelle ei ole tehty erillistä kunnostus- tai hoitosuunnitelmaa

Suunnitelman tekijät

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman laatimisen ajankohta

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman voimassaoloaika

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman tallennusmuoto

Tietoa ei saatavilla

Kunnostus- ja hoitotyön määrä

---

Kunnostusryhmien koko

---

Kunnostustoimenpiteiden jatko

---

Infotaulut

Infotaulujen sisältö

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttämisajankohta

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttäjä

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen kuvat

Kuvia ei ole

Maarekisteri ja suojelu

Maarekisteri ja suojelu

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyö paikallishallinnon kanssa

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö muiden venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö suomalaisten tahojen kanssa

Suomalaiset yhteistyötahot

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Valokuvat ennen talvisotaa

Päärakennuksen ja kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitsivat nunnien hoitamat isot kasvitarhat.

Kuvaaja: Museoviraston kuva

Ajankohta: Oletus: 1930-luku

Lintulan nunnaluostarin kirkko 1920-luvun lopulla. Kirkon puuosat on jo rapattu, mutta katto on vielä katettu päreillä.

Kuvaaja: Valokuvaamo A. Pullinen/ Museovirasto

Ajankohta: 1920-1929

Luostarin perustajat salaneuvos Feodor Petrovitsh ja puolisonsa Larissa Aleksejevna, jotka molemmat kuolivat v. 1906, haudattiin parhaalle paikalle aivan kirkon viereen. Haudalla nunna Nina.

Kuvaaja: Oski Talvenheimo/ Museovirasto

Ajankohta: 1930-luku

Ruhtinatar Soltikovan hautakammio. Ruhtinas Soltikov rakennutti ja lahjoitti luostarille uuden kirkon vuonna 1916 palaneen kirkon tilalle. Kirkon sivuhuoneen alla olevaan hautakammioon sijoitettiin ruhtinattaren sarkofagi. Noin kerran vuodessa sureva puoliso vietti yönsä sarkofagin äärellä, missä olevasta lasiruudusta hän voi nähdä rakkaansa balsamoidut piirteet. Hautakammioon ei ollut kellään muulla avainta.

Kuvaaja: Matti Poutvaara/ Museovirasto

Ajankohta: 1930-1939

Lintulan kirkon ikonostaasi.

Kuvaaja: Kuvaaja ei tiedossa, Museoviraston kuva.

Ajankohta: 1930-1939

Nunnat kirkon edessä.

Kuvaaja: Kuvalaina Markku Rauhalahden esitelmästä Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksessä.

Ajankohta: 1930-luku

Luostarialueen pääportti Viipurin-Pietarin maantien vieressä.

Kuvaaja: Kuvaaja ei tiedossa, Museoviraston kuva.

Ajankohta: 1920-1939

Lintulan hautausmaalle haudattiin sisariston ja papiston ohella yksityisiä, joiden haudat olivat usein metalliaidalla aidattuja ja hyvin hoidettuja. Sisariston hautaristit olivat yksinkertaisia ja puisia. Vasemmalta nunna Magdalina, nunna Sofia, sisar Anastasia (myöh. nunna Apollinaria) ja nunna Nina. Valkea hautaristi on mahdollisesti igumenia Larisan.

Kuvaaja: Kuva kirjasta Lintulan luostarin historia

Ajankohta: 1930-luku

Aleksanteri Olanto isänsä, pastori Vasili Ostrowskyn haudalla Lintulan luostarin hautausmaalla.

Kuvaaja: Kuva kirjasta Lintulan luostarin historia

Ajankohta: 1930-luku

Lintulan kirkon pärekatto vaihdettiin peltikatoksi 1929-1930.

Kuvaaja: Kuva kirjasta Kivennapa kylästä kylään.

Ajankohta: 1930-luku

Valokuvat sota-ajalta 1939-1944

Luostarikirkon rauniot

Kuvaaja: Tauno Norjavirta, SA-kuva 42073

Ajankohta: 30.8.1941

Lintulan kirkon rauniot

Kuvaaja: Tauno Norjavirta, SA-kuva 42070

Ajankohta: 30.8.1941

Päärakennus oli huonossa kunnossa 18. D:n sotilaiden saapuessa Kivennavalle. Huoltojoukot korjasivat rakennuksen tukikohdakseen .

Kuvaaja: Tauno Norjavirta, SA-kuva 42074

Ajankohta: 30.8.1941

Valokuvat alueluovutuksen jälkeen 1944 -

Päärakennus kesällä 1990. Se purettiin huonokuntoisena elokuussa 2007.

Kuvaaja: Yrjö Tikka

Ajankohta: Kesä 1990

2015 kirkko oli vielä sisältä keskeneräinen. Pihatyöt olivat myös kesken.

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 14.4.2015

2015 keskeneräisessä kirkossa oli jo pidetty tilaisuuksia. Kellot olivat tilapäisessä telineessä. Kuvasta myös näkee, miten lähellä omakotiasutus on.

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 14.4.2015

Lintulan kirkko

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 6.8.2018

Lintulan kirkko

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 6.8.2018

Lintulan kirkon ikonostaasi

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 6.8.2018

Sisäkuva Lintulan kirkosta

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 6.8.2018

Ainoa ns. muistomerkki kirkkomaalla. Puiden takaa näkyy, miten lähellä valtatie E18 on. Hautausmaa on ulottunut ennen sotia lähelle nykyisen tien laitaa.

Kuvaaja: Terhi Koivisto

Ajankohta: 14.4.2015

Rinne, jolla ennen oli hautausmaa, on nyt porrastettu kiveyksin.

Kuvaaja: Sergey Danilov

Ajankohta: 29.11.2021

Lintulan kirkon pääsisäänkäynti ja venäläisten rakentama kattorakennelma.

Kuvaaja: Ei tietoa.

Ajankohta: 25.5.1997

Lintulan luostarin 100-vuotisjuhlavuonna 1995 Kivennavan Lintulassa järjestettiin muistotilaisuus. Samassa yhteydessä kirkon oviaukon säilyneeseen kiveykseen kiinnitettiin marmorilaatta kertomaan paikalla sijainneesta luostarista. Rukoushetken toimitti arkkimandriitta Herman.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuva kirjasta Lintulan luostarin historia.

Ajankohta: Kesä 1995.

Kokemukset hautausmaan hoidosta

Onnistumiset

---

Olemassa olevat sähköiset tiedot

Hautausmaita koskevia tietoja ei ole koottu aiemmin sähköiseen muotoon

Tietojen sijainti

Tietoa ei saatavilla

Muut kommentit

Tiedot ovat pääosin kirjasta "Lintulan luostarin historia Karjalan kannakselta Etelä-Savoon" (1998) Ensimmäisen luostarikirkon rakennuttivat Feodor ja Larisa Neronov jo 1894, siis ennen kuin lupa luostarin perustamiselle oli saatu. Kirkko paloi 9.4.1916. Uuden kirkon lahjoitti ruhtinas Ivan Nikolajevits Saltykoff, ja pienempiä rahalahjoituksia siihen saatiin venäläisiltä hyväntekijöiltä. Saltykoff rakennutti kirkkoon hautakappelin myös nuorena kuolleelle vaimolleen. Kirkon suunnitteli insinööri-arkkitehti Hans von Bagh (1879-1953). Kirkko rakennettiin edellisen kirkon pohjakaavaa noudattaen. Hautausmaasta ei ole kovin paljon tietoa. Sen kerrotaan sijainneen kirkon luoteis- ja itäpuolella ja osittain rinteessä kirkon alapuoella. Nunnien ja luostarin hautausmaasta viimeistä leposijaa itselleen toivoneiden haudat sijoitettiin loivasti kaareutuviin riveihin. Luostarin johtajattarista ja igumenioista kolme haudattiin Lintulaan: nunna Smaragda (1917), johtajatar Sergia (1918) ja igumenia Larisa (1931). Ainakin yksi papiston jäsen haudattiin luostarin hautausmaahan. 1920-luvulta asti Lintulassa perheineen asunut pappi Vasili Ostrowsky haudattiin vuonna 1935. Luostarin perustajien Neronovien hauta (k. 1906) sijaitsi kunniapaikalla kirkon eteläpuolella lähellä alttaria. Luostarin koulun ja orpokodin perustamiseen vaikuttivat Sofia ja Vladimir Froloff ja Ivan Maksimovits Tuleff. Froloffit haudattiin Lintulaan 1909 ja Tuleff puolisoineen 1924. Luostarissa työskennelleet ja luostaria tukeneet yksityishenkilöt saattoivat myös saada hautapaikan Lintulasta. Sisariston ja hyväntekijöiden lisäksi Lintulaan haudattiin maallikoita, esim. taiteilija Ilja Repinin pojan, taiteilija Juri Repinin vaimo Paraskeva Repina 1929. Ruhtinatar Saltykoffin veli, Vladimir Konstantinovits Resetnikoff on ilmeisesti haudattu Lintulaan 1930. 1913 kuollut orpokodissa olleiden Zaikinin sisarusten äiti on haudattu Lintulaan. Kirkon palossa 1916 tuhoutuivat kirkossa olleet kirjat ja arkistoluettelot muun irtaimiston mukana. Evakkovuosien jälkeen Lintulan luostari asettui Heinäveden Palokkiin, ja sinne perustettiin 1994 oma hautausmaa. Siihen asti Lintulan nunnat haudattiin Uuden Valamon metsäkalmistoon. Luostarin nunnat ja sisaret tekivät vuonna 2018 tutustumismatkan nykyiseen Kivennavan Lintulan (Ogonki) luostarikirkkoon. Kirkko toimii Haapalan (Leninskoje) Pyhän Konstantinin ja Elenan naisluostarin sivukirkkona.