Koiviston kirkkopuiston hautausmaa

Koivisto / Приморск
Perustettu 1706

Sisällysluettelo

Hautausmaan perustiedot

Hautausmaan tyyppi

Luterilainen hautausmaa

Tietoa ei saatavilla

Perustamisajankohta

1706

Pinta-ala 1944

14500

Pinta-alatiedon lähde

Seurakunnan asiakirja

Sankarihautausmaa hautausmaan yhteydessä

Hautausmaan yhteydessä on sankarihautausmaa

Vastaajayhteisön nimi

Koivisto-säätiö

Tietojen päivitysajankohta

01.09.2022

Sijainti

Leveysaste

60,3665390

Pituusaste

28,608120

Koordinaattitietojen lähde

Google Maps

Sijaintikartat (avaa klikkaamalla)

Tietoa ei saatavilla

Muut kartat ja piirrokset (avaa klikkaamalla)

Tietoa ei saatavilla

Historia

Hautausmaan alkuperä

Vuonna 1706 seurakunta hankki mantereen puolelta kauniin niemen uudeksi kirkon ja hautausmaan paikaksi, nimettiin myöhemmin Kirkkoniemeksi. Edellinen kirkko ja hautausmaa sijaitsivat Kirkkosaaressa.

Haudattujen kirkkokunnat

Luterilaisia

Kirkolliset rakennukset

Kirkko, Muu rakennus

Muut rakennukset

Kirkon lämpökeskus. Rakennus on edelleen jäljellä, joskin huonokuntoisena.

Sotatoimien vaikutukset rakennuksiin

Talvisodan sytyttyä 1939 kirkon irtaimisto saatiin pelastettua suurimmalta osalta mm. kaikki yhdeksän kattokruunua, Kustaa III:n v. 1777 lahjoittama kultainen ehtoolliskalkki, hopeiset ehtoollisvälineet, kyntteliköt, votiivilaiva vuodelta noin 1785 sekä kirkonkellot. Kirkon arkistot saatiin suurimmalta osalta myös turvaan. Aikanaan pohjoismaiden suurinta 40 neliön kokoista taiteilija Lennart Segerstrålen v. 1928 maalaamaa alttari-ikkunan lasimaalausta ei pystytty asiantuntijoiden puuttuessa irrottamaan, kuten ei myöskään kahta muutakaan upeata lasimaalausta. Nikolai II:sen v. 1905 lahjoittamien Keisariurkujen purku ei myöskään onnistunut lähtökiireissä. Kirkon ulkopuoli säästyi sodista ilman suuria vaurioita, mutta kirkon sisäosaa oli vaurioitettu pahoin. Mm. talvisodan jälkeen iso alttari-ikkunan lasimaalaus oli tervattu ja myöhemmin myös rikottu sekä lopulta alttari-ikkuna oli vielä muurattu umpeen. Myös kahden muun ikkunan lasimaalaukset oli tuhottu talvisodassa. Penkit oli numeroitu ja osa kannettu muualle sekä saarnatuoli viety pois. Kallisarvoiset Keisarinurut oli myös viety pois. Takaisin valtauksen aikana 1941 urkujen rikottuja osia löytyi kauppalasta. Talvisodan jälkeen kirkko oli toiminut mm. hevostallina ja elokuvateatterina. Koivistolaiset korjasivat kirkkoa vuosina 1942-44. Jatkosodan alettua kirkonkelloja ei ehditty laskea alas kellotornista, sillä miehiä ja välineitä ei ollut saatavissa, joten ne jäivät venäläisten haltuun. Kattokruunuja eikä kultaisia ehtoollisvälineitä palautettu Koivistolle Koiviston takaisin valtauksen jälkeen, vaan ne olivat varastossa läntisemmässä Suomessa. 1775 rakennettu kellotapuli tuhoutui jatkosodassa 1944.

Rakennusten nykytilanne

Sotien jälkeen venäläiset muuttivat kirkon kulttuuritaloksi. Kirkkosaliin tehtiin iso huone, joka toimi mm. elokuvateatterina. Parville rakennettiin useita huoneita erilaisiin tarkoituksiin. Vuonna 2020 kulttuuritoimi muutti pois kirkosta ja venäläiset alkoivat kirkon restauroinnin suunnittelun. Paikallinen kotiseutumuseo on toiminut monta vuotta kirkossa, mutta on tiettävästi v. 2022 muuttamassa pois kirkon restauroinnin tieltä.

Haudatut

Haudattujen määrä vuoteen 1994 mennessä

Tietoa ei saatavilla

Haudattujen määrän lähde

Tietoa ei saatavilla

Suvun tai muun yhteisön hautaaminen

Tietoa ei saatavilla

Hautakartat (avaa klikkaamalla)

Muistomerkit ja hautakivet

Muistomerkit

Sankarivainajien muistomerkki

2019

Arkkitehti Terhikki Vaarala (alustava suunnittelu Eija Tuominen, Juhani Pekkola)

Materiaali: Punainen graniitti

SODASSA KAATUNEILLE KOIVISTOLAISILLE 1939-1944 ja 102 sankarivainajan nimet kuudessa erillisessä graniittilaatassa.

Risti ja Purje

1992

Taiteilija Aila Salo

Materiaali: Harmaata graniittia

Ei tekstiä

Muistomerkkien kuvat

Sankarivainajien muistomerkki

Eija Tuominen

23.1.2020

Risti ja Purje

Eija Tuominen

23.1.2020

Vapaa kuvaus muistomerkeistä ja hautakivistä

Sankarihautausmaalle pystytettiin v. 2019 muistopatsas ja kuusi erillistä nimilaattaa. (Talven 2022 tuhotyön jäljiltä nimilaatat ovat ed. palauttamatta ja muistopatsaan teksti on ed. piilotettuna 15.8.2022). Itse hauta-aluetta suojaa 29 graniittitolppaa ja rautaketjua sekä 760 angervopensasta. Muistomerkki -alueella on paljon kivetystä ja ympäristöä tasoitettu ja kunnostettu. Hautausmaalla on lisäksi entisen kellotapulin paikan vieressä Risti ja Purje -patsas vuodelta 1992. Patsas siirrettiin tähän uuteen paikkaan sankarihautausmaan reunalta kirkon toiselta puolelta, kun sankarihauta-alue kunnostettiin 2019 ja uusi muistopatsas nimilaattoineen pystytettiin. Hautakiviä ei hautausmaalta enää löydy, mutta vielä sotien jälkeen kirkkopihalla oli ollut jonkin verran hautakiviä. Hautakiviä käytettiin puiden sahausalustana ja lopulta kaikki jäljellä olleet kivet työnnettiin mereen.

Nykytilanne

Hautausmaan nykytilanne

Säilynyt

Hautausmaan nykyinen koko

14500

Lisätietoa nykytilanteesta

Hautausmaalla kasvaa nykyään osittain puustoa. Hautakiviä oli v. 1939 noin 1000, mutta Koiviston takaisin valtauksen jälkeen v. 1941 todettiin ne hävitetyiksi 90 %:sesti. Yhtään hautakiveä ei ollut jäljellä, kun vuonna 1989 Koivistolle oli mahdollista jälleen matkustaa. Hautakumpareita on vielä näkyvissä. Sankarihauta-alue on kunnostettu v. 2019, jolloin Koivisto-Seuran toimesta pystytettiin uusi muistopatsas teksteineen, 6 erillistä nimilaattaa, hauta-alue on rajattu pylväin ja rautaketjuin. Hauta-alue on peitetty 760 angervopensaalla. 2022 talvella sankarihauta-alueelta on viety pois kuusi isoa, painavaa graniittista nimilaattaa ja muistopatsaan teksti on peitetty mustalla levyllä. Koivisto-Seura ei ole saanut vielä 31.8.2022 mennessä virallisilta tahoilta mitään selvitystä tapahtuneesta. Koiviston sankarivainajat ovat kuitenkin edelleen turvassa 760 angervopensaan alla ja hauta-alue on myös edelleen rajattu, joskin hoitamaton.

Hautausmaan koon muutokset suomalaisajan jälkeen

Hautausmaan koko ei ole muuttunut

Hautausmaan kunnostus ja hoitotoimenpiteet

Tehdyt kunnostustoimenpiteet

Pensaiden / puiden raivaus
Aitojen / porttien rakentaminen
Kukkien ja kasvien istutus

Kunnostustoimenpiteiden kuvaus

Suomen Koivisto-Seura ry kunnosti sankarihautausmaan v. 2019, muu osa kirkon ympärillä olevasta hautausmaasta on luonnon tilassa.

Kunnostavat ja hoitavat tahot

Kirkon lähiympäristöä, entistä hautausmaa-aluetta hoitaa venäläinen puutarhuri. Muu osa hautausmaasta on luonnon tilassa mm. nurmea, petäjiä ja sireenipensaita. Sankarihautausmaan kohdalta hoitoasia on kesken.

Kunnostus- ja hoitosuunnitelma

Alueelle ei ole tehty erillistä kunnostus- tai hoitosuunnitelmaa

Suunnitelman tekijät

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman laatimisen ajankohta

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman voimassaoloaika

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman tallennusmuoto

Tietoa ei saatavilla

Kunnostus- ja hoitotyön määrä

Tietoa ei saatavilla

Kunnostusryhmien koko

Tietoa ei saatavilla

Kunnostustoimenpiteiden jatko

Suomen Koivisto-Seura ry on yrittänyt sopia sankarihautausmaan kunnossapidosta venäläisten kanssa, mutta asia on kesken. Tulevaisuudessa myös koivistolaiset osallistuvat mielellään talkoolaisina sankarihauta-alueen hoitoon.

Infotaulut

Infotaulujen sisältö

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttämisajankohta

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttäjä

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen kuvat

Kuvia ei ole

Maarekisteri ja suojelu

Maarekisteri ja suojelu

Hautausmaa on rekisteröity Venäjän kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luetteloon

Yhteistyö venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyö paikallishallinnon kanssa

Yhteistyön tyyppi

Vuonna 1992 pystytettiin paikallishallinnon kanssa yhteistyönä Koivisto-Seuran hankkima Risti ja Purje -patsas. Vuosina 2016-2020 sankarihaudan kunnostamisprojektin yhteydessä oli neuvotteluja ja tapaamisia.

Yhteistyön alkuajankohta

Noin v. 1991

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan

Päätökset ja sopimukset

Ei kirjallisia päätöksiä, ei yhteistyösopimuksia.

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö muiden venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyön tyyppi

Sankarihaudan kunnostusprojekti: Viipurin piirin aluehallinto vei eteenpäin kunnostusprojektia, hoiti lupa-asiat ja hankki hyväksynnät kunnostussuunnitelmaan.

Yhteistyön alkuajankohta

Vuonna 2016

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö suomalaisten tahojen kanssa

Suomalaiset yhteistyötahot

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Valokuvat ennen talvisotaa

Kirkkopuiston hautausmaa kuvattu ilmasta Koiviston salmen suunnalta

Kuvaaja: Eija Tuomisen arkisto

Ajankohta: 1900-luvun alkupuoli

Koiviston kirkko ja kirkkopuiston kunnostettu hautausmaa

Kuvaaja: Suomen museoviraston kuva

Ajankohta: Noin vuonna 1930

Lenkkerin sukuhauta kirkkopuiston hautausmaalla

Kuvaaja: Jaakko Lenkkerin arkisto

Ajankohta: Ennen sotia

Gabriel Lenkkeri haudattuna sukuhautaan

Kuvaaja: Jaakko Lenkkerin arkisto

Ajankohta: 1935

Peusan aidalla ympäröity sukuhauta kirkon alttaripäädyssä

Kuvaaja: Jaakko Lenkkerin arkisto

Ajankohta: Ennen sotia

Peusan sukuhauta uudessa asussaan ennen sotia

Kuvaaja: Jaakko Lenkkerin arkisto

Ajankohta: Ennen sotia

Eva Peusan o.s. Lenkkeri hautajaiset

Kuvaaja: Jaakko Lenkkerin arkisto

Ajankohta: 29.5.1932

Kirkkoniemen edellinen kirkko 1763-1906

Kuvaaja: Kuvaaja Fritz Hjetzell

Ajankohta: Ennen vuotta 1904

Koiviston viimeinen kirkko rakennettu 1904 ja kellotapuli vuodelta 1775

Kuvaaja: Eija Tuomisen arkisto

Ajankohta: Ennen sotia

Koiviston nykyinen kirkko sisältä

Kuvaaja: Eija Tuomisen arkisto

Ajankohta: Ennen sotia

Valokuvat sota-ajalta 1939-1944

Koiviston kirkon ympäristöä ja hautausmaata takaisin valtauksen jälkeen

Kuvaaja: Eija Tuomisen arkisto

Ajankohta: Elokuu 1941

Koiviston kirkon alttari venäläisten jäljiltä

Kuvaaja: SA-kuva

Ajankohta: Elokuu 1941

Koiviston kirkko on saanut osuman

Kuvaaja: SA-kuva

Ajankohta: Elokuu 1941

Koiviston takaisin valtauksen jälkeen tilanne kirkossa

Kuvaaja: SA-kuva

Ajankohta: Elokuu 1941

Ranta-Mattien asevelitalkootyönä kunnostama kirkkosali

Kuvaaja: SA-kuva

Ajankohta: 21.4.1942

Ranta-Mattien asevelitalkootyönä kunnostamaa kirkkoa

Kuvaaja: SA-kuva

Ajankohta: 21.4.1942

Rippilapset ehtoollisella

Kuvaaja: Eija Tuomisen arkisto

Ajankohta: 1943

Kristiina Lenkkerin hautakumpu. Sukuhautaa oli kunnostettu talvisodan jäljiltä.

Kuvaaja: Jaakko Lenkkerin arkisto

Ajankohta: 1943

Kuvaaja:

Ajankohta:

Valokuvat alueluovutuksen jälkeen 1944 -

Koiviston kirkkopuiston hautausmaa ilmasta kuvattuna

Kuvaaja: D. Matveev

Ajankohta: 2019

Kirkkopuiston vanhaa hauta-aluetta kirkon alttaripäädyssä

Kuvaaja: Eija Tuominen

Ajankohta: 2015

Kirkkopuiston vanhaa hauta-aluetta mm. sukuhaudat Lenkkeri ja Peusa sekä vanha kirkon lämpökeskus.

Kuvaaja: Eija Tuominen

Ajankohta: 2015

Hautausmaa aluetta kirkon eteläpuolella

Kuvaaja: Eija Tuominen

Ajankohta: 2018

Vanhaa hauta-aluetta, aivan Risti ja Purje muistomerkin takana oli jatkosodassa tuhoutunut vanha kellotapuli

Kuvaaja: Eija Tuomisen arkisto

Ajankohta: 2020

Kokemukset hautausmaan hoidosta

Onnistumiset

Tietoa ei saatavilla

Olemassa olevat sähköiset tiedot

Hautausmaita koskevia tietoja on koottu jo aiemmin sähköiseen muotoon

Tietojen sijainti

www. karjalan sankarihautausmaat

Muut kommentit

Ei kommentteja