Kirjaudu sisään

Kirkkosaaren hautausmaa

Heinjoki / Вещево
Perustettu 1500-1600-lukujen taitteessa

Sisällysluettelo

Hautausmaan perustiedot

Hautausmaan tyyppi

Ester Kähönen kirjoittaa Vanha Äyräpää I - kirjassa seuraavasti: "Heinjokelaisissa heräsi jo 1600-luvulla halu saada kulmakunnalleen kappeli ja sinne vakituinen oma pappi. Tosin puhutaan Heinjoen kappelista jo v. 1645. Silloin näet kerrotaan Muolaan kirkkoherra Grelsin vihkineen siellä erään avioparin, ja edellä mainittuun 1600-luvun karttaan on merkitty eräälle Kaltaveden saarelle Heinjoen kappelin paikkakin. Kun kuitenkin samassa kartassa näkyy muitakin kappeleita eri puolilla kihlakuntaa, on tässäkin kysymys vanhasta katolisen ajan kappelirakennuksesta." Viittaus: 112 Va Kihlakunnan syyskäräjät v. 1645, jj 5:192 v. Toinen merkintä: Kyläkappelit (s. 165) Heinjoen kappelista puhutaan 1600-luvun alkupuolella, mutta sekin lienee katoliselta ajalta. Viittaus: Salenius, Hist. tietoja Äyräpään kihlakunnasta, s. 5

Perustamisajankohta

1500-1600-lukujen taitteessa

Pinta-ala 1944

Noin 1200 m².

Pinta-alatiedon lähde

Jokin muu

Sankarihautausmaa hautausmaan yhteydessä

Hautausmaan yhteydessä ei ole sankarihautausmaata

Vastaajayhteisön nimi

Heinjoki-Säätiö sr

Tietojen päivitysajankohta

27.07.2022

Sijainti

Leveysaste

60° 44ˊ 08˝ N

Pituusaste

29° 11ˊ 37˝ E

Koordinaattitietojen lähde

Muu
Google EARTH

Sijaintikartat (avaa klikkaamalla)

•  Heinjoen kirkon alue ja Kirkkosaari, joka on Torpanmäeltä vasemmalla oleva ellipsinmuotoinen alue. Torpanmäen ja Kirkkosaaren välisellä alueella on peltoa, joka on entistä Vuoksen pohjaa. »

•  Heinjoen siviilihautausmaat: C Kirkkosaari »

Muut kartat ja piirrokset (avaa klikkaamalla)

•  Vanhin Heinjoen kappelia esittävä kartta on peräisin 1640-luvulta. Kappeli on kuvan keskellä Kaltovedessä ("Capell"). Karttaan on merkitty myös monia Heinjoen kyliä. Alkuperäistä karttaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa. »

•  Heinjoen kappeli saaressa Turun rauhan 1743 jälkeisessä kartassa. Kartta on epätarkka ja sisältää runsaasti virheitä. Kappelin nimeksi on esimerkiksi merkitty virheellisesti Maskola pohjoisempana sijaitsevan kylän mukaan. Alkuperäistä karttaa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. »

Historia

Hautausmaan alkuperä

Tarkempaa tietoa siitä, keneltä tai miten Kirkkosaaren hautausmaa on saatu, ei ole. Arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta kirjoittaa artikkelissaan "Heinjoen vanhin kirkko Kaltoveden Kirkkosaarella" (Heinjokelainen-lehti 2017), että siellä on sijainnut Heinjoen vanhin tunnettu kirkollinen rakennus. Paikalla on myös Heinjoen vanhin kirkkomaa. Asutushistoriallisesti tarkasteltuna Heinjoen kappeli voisi olla peräisin jo keskiajalta. Tällä hetkellä, ilman kirkonpaikan arkeologisia kaivaustutkimuksia, todennäköisemmältä kuitenkin vaikuttaa, että Heinjoen kappeli perustettiin vasta keskiajan ja uuden ajan taitteessa, mieluummin jälkimmäisen ajanjakson puolella joskus 1500-luvun lopussa. Kirkollisen toiminta-alueen Heinjoki muodosti viimeistään 1600-luvulla, vaikkei kulmakunnalla ollutkaan virallisen kappelikunnan asemaa. Saaressa sijaitseva hautausmaa voi olla kirkkojakin vanhempi. Mystillisessä, Heinjoen kappelia varten v. 1697 valetussa kirkonkellossa on seuraava teksti:" Anno 1697 til Heinjocki capell me fusit ambrosius ternand." (Vuonna 1697 valoi minut Heinjoen kappelille Ambrosius Ternand) viittaa siihen, että Heinjoella oli jo silloin oma kappelirakennus. Ko. kirkonkello "papinkello" on toiminnassa Hinnerjoen kirkossa Eurassa. Kansan suussa kiertää tarina, että kirkonkello riippui lähipetäjän oksassa kirkon vierellä. Miten kirkonkello on joutunut Länsi-Suomeen Hinnerjoelle, jää arvailujen varaan. Lähteet: Arkeologi Juha Ruohonen: Heinjoen vanhin kirkko Kaltoveden Kirkkosaarella, srk-pastori Henry Hemanus, Euran srk ja Ester Kähönen: Vanha Äyräpää I 1959.

Haudattujen kirkkokunnat

Luterilaisia, Katolilaisia

Kirkolliset rakennukset

Tietoa ei saatavilla

Muut rakennukset

Tietoa ei saatavilla

Sotatoimien vaikutukset rakennuksiin

Vuosina 1939-1944 Kirkkosaaressa ei ollut enää mitään kirkollista rakennusta jäljellä. Arkeologi Juha Ruohonen toteaa em. artikkelissaan, että Kirkkosaaren mäen rinteessä havaittiin viime sotien aikainen yhtenäinen juoksuhautaverkosto pesäkkeineen. Ruohonen pelkäsi alkuun niiden kaivamisen tuhonneen viimeisetkin jäljet mahdollisesta kirkkomaasta, mutta pelot tästä osoittautuivat turhiksi. Sota-aikaiset varustukset ainoastaan kiersivät jyrkähköä ylärinnettä, eivätkä ulottuneet mäen tasaiselle laelle asti.

Rakennusten nykytilanne

Tuhoutunut.

Haudatut

Haudattujen määrä vuoteen 1994 mennessä

Ei tietoa.

Haudattujen määrän lähde

Ei tietoa.

Suvun tai muun yhteisön hautaaminen

Tietoa ei saatavilla

Hautakartat (avaa klikkaamalla)

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkit ja hautakivet

Muistomerkit

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkkien kuvat

Tietoa ei saatavilla

Vapaa kuvaus muistomerkeistä ja hautakivistä

Luonnontilassa olevalla Kirkkosaaren hautausmaa-alueella ei ole mitään muistomerkkejä eikä hautakiviä.

Nykytilanne

Hautausmaan nykytilanne

Tuhoutunut

Hautausmaan nykyinen koko

Luonnontilassa oleva, metsittynyt hautausmaa-alue on sama kuin edellä on mainittu.

Lisätietoa nykytilanteesta

Kirkkosaaren hautausmaa-alue on täysin luonnontilassa. Saareen pääseminen on erittäin hankalaa, koska ympärillä on avovettä sekä soistuneita alueita. Kirkkosaari on säilynyt rakentamiselta.

Hautausmaan koon muutokset suomalaisajan jälkeen

Hautausmaan koko ei ole muuttunut

Hautausmaan kunnostus ja hoitotoimenpiteet

Tehdyt kunnostustoimenpiteet

Tietoa ei saatavilla

Kunnostustoimenpiteiden kuvaus

Kirkkosaaren laella, hautausmaa-alueella ei tehdä minkäänlaisia kunnostus- tai hoitotöitä. Tärkeää on, että alue säilyy luonnontilassa arkeologisia tutkimuksia varten. Paikka käytiin arkeologien toimesta tarkastamassa vuoden 2012 kesällä. Tarkastus liittyi arkeologi Juha Ruohosen Turun yliopistosta vuotta aiemmin alkaneeseen ja yhä käynnissä olevaan Karjalankannaksen rautakauden lopun ja historiallisen ajan kalmistoja sekä viimeistään 1700-luvulla hävinneitä kirkonpaikkoja tarkastelevaan tutkimushankkeeseen. Mukana oli tutkija Stanislav Belsky Pietarin Kunstkamera-museosta. Kirkkosaaren osalta oli jo sen paikantaminen itsessään haastava tehtävä, sillä kohdetta ei ollut nimetty tai muutoinkaan paikannettu yhteenkään suomalaisaikana painettuun karttaan.

Kunnostavat ja hoitavat tahot

Ei ole.

Kunnostus- ja hoitosuunnitelma

Alueelle ei ole tehty erillistä kunnostus- tai hoitosuunnitelmaa

Suunnitelman tekijät

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman laatimisen ajankohta

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman voimassaoloaika

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman tallennusmuoto

Tietoa ei saatavilla

Kunnostus- ja hoitotyön määrä

Ei ole.

Kunnostusryhmien koko

Ei ole.

Kunnostustoimenpiteiden jatko

Ei ole.

Infotaulut

Infotaulujen sisältö

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttämisajankohta

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttäjä

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen kuvat

Kuvia ei ole

Maarekisteri ja suojelu

Maarekisteri ja suojelu

Hautausmaasta ei ole suojelupäätöksiä

Yhteistyö venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyö paikallishallinnon kanssa

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö muiden venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyön tyyppi

Arkeologinen tutkimus.

Yhteistyön alkuajankohta

V. 2012

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö suomalaisten tahojen kanssa

Suomalaiset yhteistyötahot

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Valokuvat ennen talvisotaa

Kirkkosaaren mänty ja sen "uskolliset vartijat".

Kuvaaja: Kuvan omistaja: Heinjoki-Säätiö sr

Ajankohta: ?

Valokuvat sota-ajalta 1939-1944

Kuvia ei ole

Valokuvat alueluovutuksen jälkeen 1944 -

Kirkkosaaren laelta villisikojen kaivamasta maasta saattoi havaita vainajien jäännöksiä. Kuvassa ihmisen raajan pitkä putkiluu. Eläinten rikkomasta pintamaasta löydettiin lähes kaikkialta luiden kappaleita sekä pala saviastiasta. Paikalta löydettiin myös kaksi rahaa, ruotsalainen ja venäläinen, joista ensin mainittu ajoittuu vuosiin 1666-1686 ja jälkimmäinen vuoteen 1733.

Kuvaaja: Juha Ruohonen

Ajankohta: Kesällä 2012

Kuvattu Salo-Vamppalan tieltä. Taaempi kumpare kuvan keskellä on Kirkkosaari.

Kuvaaja: Juha Ruohonen

Ajankohta: Kesällä 2012

Kirkkosaaren laelta Salo-Vamppalan tien suuntaan.

Kuvaaja: Marja Paakki

Ajankohta: 23.5.2009

Kirkkosaaren tasaisen laen uhkeita mäntyjä

Kuvaaja: Marja Paakki

Ajankohta: 23.5.2009

Kirkkosaaren ympärillä olevaa kosteikkoa, jonka oikealle puolelle jää Salmenoja.

Kuvaaja: Marja Paakki

Ajankohta: 23.5.2009

Lähde: Ester Kähönen, VANHA ÄYRÄPÄÄ I 1959. Kirkkosaaren kirkonkello on valettu Heinjoen kappelia varten jo vuonna 1697. Tarinan mukaan se on riippunut aikoinaan puun oksassa kirkon vieressä kutsuen kansaa koolle. Erään sodan aikana se toimitettiin turvaan vihollisen tieltä Länsi-Suomeen ja joutui silloin lopullisesti sinne. Se on nytkin Hinnerjoella (Hinnerjoen kirkko, Hinnerjoen kirkkotie 37, 27600 HINNERJOKI), ja kellon laidassa oleva teksti:”Anno 1697 til Heinjocki capell me fusit ambrosius ternand” (vuonna 1697 valoi minut Heinjoen kappelille Ambrosius Ternand) viittaa siihen, että Heinjoella oli jo silloin oma kappelirakennus. Viittaus: Leino, Äyräpään kihlak. muinaismuistoja. Kansallismus. esih. osasto (Topografica).

Kuvaaja: Euran srk-pastori Henry Hemanus

Ajankohta: 20.10.2021

Kirkkosaaren kirkonkello. Miten kyseinen kirkonkello on kulkeutunut Länsi-Suomeen Hinnerjoen kirkon kellotorniin? Onko se viety turvaan sodan jaloista? Onko se mahdollisesti varastettu vai ovatko paikkakuntien nimet menneet sekaisin?

Kuvaaja: Henry Hemanus

Ajankohta: 20.10.2021

Kirkonkellon tekstisuurennos.

Kuvaaja: Henry Hemanus

Ajankohta: 20.10.2021

Kirkonkellon tekstisuurennos.

Kuvaaja: Henry Hemanus

Ajankohta: 20.10.2021

Heinjoen Kirkkosaaren kirkonkello on nykyisin Euran seurakunnan Hinnerjoen kirkontornissa. Sitä nimitetään "papinkelloksi". Latinankielinen teksti suomeksi: Vuonna 1697 Heinjoen kappelille. Minut valoi A.T.

Kuvaaja: Henry Hemanus

Ajankohta: 20.10.2021

Kokemukset hautausmaan hoidosta

Onnistumiset

Tietoa ei saatavilla

Olemassa olevat sähköiset tiedot

Hautausmaita koskevia tietoja ei ole koottu aiemmin sähköiseen muotoon

Tietojen sijainti

Tietoa ei saatavilla

Muut kommentit

1) Olisi Kirkkosaarta koskeva arkeologi Juha Ruohosen artikkeli "Heinjoen vanhin kirkko Kaltoveden Kirkkosaarella", jonka haluaisin lähettää pdf-tiedostona kokonaisuudessaan. Onnistuuko? 2) Lisäksi on kirjoissa täydellisiä Kirkkosaarta koskevia tekstejä (pdf), jotka voisin lähettää taustatiedoksi. Minne voin lähettää? 3) Srk-pastori Henry Hemanuksen ottamien kuvien käyttöluvan haluaisin myös lähettää, mutta miten ja minne?

Hanketta toteuttaa: