Kirjaudu sisään

Uusi hautausmaa eli Kankaan hautausmaa

Kivennapa / Первомайское
Perustettu 1916

Sisällysluettelo

Hautausmaan perustiedot

Hautausmaan tyyppi

Luterilainen hautausmaa

Tietoa ei saatavilla

Perustamisajankohta

01.10.1916

Pinta-ala 1944

33500 m2

Pinta-alatiedon lähde

Seurakunnan asiakirja

Sankarihautausmaa hautausmaan yhteydessä

Hautausmaan yhteydessä ei ole sankarihautausmaata

Vastaajayhteisön nimi

Kivennapaseura ry

Tietojen päivitysajankohta

15.03.2024

Sijainti

Leveysaste

60.348378

Pituusaste

29.730157

Koordinaattitietojen lähde

Google Maps

Sijaintikartat (avaa klikkaamalla)

•  Kankaan hautausmaan sijainti »

•  Kankaan hautausmaan sijainti topografikartalla. »

Muut kartat ja piirrokset (avaa klikkaamalla)

•  Hautausmaa-alueen lohkomiskartta v. 1889. Lähde: Kansallisarkisto. »

•  Hautausmaasuunnitelma 1914. Kartasta ilmenee, että alueen eteläinen osa, jonka keskellä on soistunut alue, jätettiin ottamatta käyttöön. Palstoitettu alue on kuivaa hiekkamaata. Lähde: Kansallisarkisto. »

•  Isojakokartta vuodelta 1895 Kankaan hautausmaan lähialueelta. Lähde: Kansallisarkisto. »

Historia

Hautausmaan alkuperä

Kansallisarkistossa olevan lohkomiskartan mukaan: "Kartta sille maakappaleelle joka Lintulan lahjoitusmaan piiristä on lohkaistu uudeksi hautausmaaksi Kivennavan seurakunnalle. Viipurin läänissä, teki v. 1889 C. K. Järnefelt, komissionimaamittari". Hautausmaata ei kuitenkaan otettu heti käyttöön, vaan vanhaa hautausmaata kunnostettiin ja laajennettiin. Kankaan hautausmaan vihki käyttöön piispa Colliander 1.10.1916. Siunauskappeli rakennettiin vasta 1930. Sen suunnitteli Maanviljelysseuran rakennusmestari A. Hagberg Viipurista, ja rakensi urakoitsija Vihtori Paasonen Kivennavalta. Kappeli oli lautarakenteinen, kellarikerros ruumiskellareineen betoninen. Varat kappelin rakentamiseen lainattiin Metsärahastosta. Kappelin vihki 20.9.1930 Viipurin hiippakunnan piispa Erkki Kaila. 1932 hautausmaalle hankittiin rautainen portti, jonka suunnitteli ja valmisti peltisepänliike A. Helenius Viipurista. 1933 hautausmaata kunnostettiin ja siistittiin, ja 1934 hankittiin katafalkki ruumisarkkuja varten. Maria Hellfors Ahjärveltä lahjoitti 17.11.1936 kappeliin krusifiksin. Talvisodasta kappeli selvisi tuhoutumatta.

Haudattujen kirkkokunnat

Luterilaisia

Kirkolliset rakennukset

Siunauskappeli

Muut rakennukset

Tietoa ei saatavilla

Sotatoimien vaikutukset rakennuksiin

Siunauskappeli oli keskellä hautausmaata. Se säilyi pystyssä talvisodan melskeissä. 1960-luvun alussa paikalla on ollut pyöreähirsinen asuintalo ja useita pystyaidalla aidattuja kasvimaita.

Rakennusten nykytilanne

Siunauskappelin kivijalalle on rakennettu omakotitalo ja pihapiiri on aidattu. Talon asukas on tietoinen paikan historiasta.

Haudatut

Haudattujen määrä vuoteen 1994 mennessä

Ei tietoa

Haudattujen määrän lähde

Tietoa ei saatavilla

Suvun tai muun yhteisön hautaaminen

Tietoa ei saatavilla

Hautakartat (avaa klikkaamalla)

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkit ja hautakivet

Muistomerkit

Uuden hautausmaan muistomerkki

1998

Ei tietoa

Materiaali: Graniitti

Kivennavan uusi hautausmaa 1916-1944 Kivennapaseura ry

Muistomerkkien kuvat

Uuden hautausmaan muistomerkki, joka sijaitsee hautausmaan itäreunassa.

Terhi Koivisto

28.8.2019

Vapaa kuvaus muistomerkeistä ja hautakivistä

Muistomerkki on laitettu Kivennapaseuran toimesta vuonna 1998. Suunnittelijasta ja valmistajasta ei ole tietoa. Hautausmaan muistokiven läheisyyteen on laitettu lapsen tuhoutuneen hautaristin tilalle uusi pieni muistolaatta vuonna 2012.

Nykytilanne

Hautausmaan nykytilanne

Tuhoutunut

Hautausmaan nykyinen koko

---

Lisätietoa nykytilanteesta

Keskellä entistä hautausmaa-aluetta on omakotitalo tontteineen. Muuten alue kasvaa sankkaa metsää. Yhtään vanhaa hautakiveä ei ole löytynyt. Kiviä lienee ollutkin hyvin vähän, sillä suurin osa hautamuistomerkeistä oli puuristejä.

Hautausmaan koon muutokset suomalaisajan jälkeen

Hautausmaan koko ei ole muuttunut

Hautausmaan kunnostus ja hoitotoimenpiteet

Tehdyt kunnostustoimenpiteet

Pensaiden / puiden raivaus

Kunnostustoimenpiteiden kuvaus

Muistomerkki on lähellä tietä. Tien penkalle ja muistokiven ympärille kasvavia pensaita ja heiniä raivataan tarvittaessa pois niin, että muistomerkki näkyy hyvin tielle. Mahdolliset roskat kerätään pois. Suuri osa hautausmaasta on kuusimetsää ja keskeisin alue on jäänyt siunauskappelin kivijalalle rakennetun talon piha-alueelle. Kuusikko on luonnontilassa, eikä sieltä ole löytynyt hautakiviä.

Kunnostavat ja hoitavat tahot

Muutama Kivennapaseuran jäsen käy matkojensa yhteydessä hautausmaan muistomerkillä tekemässä tarvittavat hoitotyöt.

Kunnostus- ja hoitosuunnitelma

Alueelle ei ole tehty erillistä kunnostus- tai hoitosuunnitelmaa

Suunnitelman tekijät

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman laatimisen ajankohta

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman voimassaoloaika

Tietoa ei saatavilla

Suunnitelman tallennusmuoto

Tietoa ei saatavilla

Kunnostus- ja hoitotyön määrä

Vähäinen.

Kunnostusryhmien koko

2-3 henkilöä.

Kunnostustoimenpiteiden jatko

Toimitaan, kuten tähänkin asti.

Infotaulut

Infotaulujen sisältö

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttämisajankohta

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen pystyttäjä

Tietoa ei saatavilla

Infotaulujen kuvat

Kuvia ei ole

Maarekisteri ja suojelu

Maarekisteri ja suojelu

Hautausmaasta ei ole suojelupäätöksiä

Yhteistyö venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyö paikallishallinnon kanssa

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö muiden venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö suomalaisten tahojen kanssa

Suomalaiset yhteistyötahot

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön tyyppi

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön alkuajankohta

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyön jatkuvuus

Tietoa ei saatavilla

Päätökset ja sopimukset

Tietoa ei saatavilla

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Valokuvat ennen talvisotaa

Saattoväki haudalla. Taustalla näkyy siunauskappeli ja puisia hautaristejä.

Kuvaaja: Ei tietoa/ Kivennapaseuran arkisto

Ajankohta: 1930-luku

Hautajaiset Kankaan hautausmaalla.

Kuvaaja: Ei tietoa/ Kivennapaseuran arkisto

Ajankohta: 1930-luku

YH:n aikana 19.10.1939 menehtyivät alikersantit Mikko Lempinen ja Arvi Paavolainen miinan räjähtäessä. Heidät haudattiin uudelle, eli Kankaan hautausmaalle vierekkäisiin hautoihin. Varsinainen sankarihautausmaa perustettiin vasta marraskuussa 1941.

Kuvaaja: Ei tietoa/Kivennapaseuran arkisto

Ajankohta: Lokakuu 1939

Aino Torkkeli poikansa Pentin (1932-1983) kanssa Pentin vuonna 1921 kuolleen mummon Maria Hyytiäisen haudalla.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuva kirjasta Kivennapa, kirkonkylä kotikontumme

Ajankohta: 1930-luvun loppu

Esteri Rantanen Polviselästä haudattiin sunn. 25.9.1932 Kivennavan uudella hautausmaalla. Haudalle oli kokoontunut n. 1500 hengen saattojoukko ja Kivennavan papisto kokonaisuudessaan. Vainajan lapsuudenystävät kantoivat arkun hautaan ja kirkonkylän nuorisoseuran sekakuoro lauloi kanttori Tihverän johdolla. Siunauksen toimitti pastori Pirkka. Haudalle laskettiin useita seppeleitä ja paljon kukkia. Surujuhla päättyi virteen "Sun haltuus rakas isäni".

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuvan omistaa Hellevi Rastas

Ajankohta: 6.8.1933

Varat muistomerkkiin saatiin Polviselän kyläläisten järjestämällä vapaaehtoisella keräyksellä, ja tekstin kiveen laati jumaluusopin tri, kirkkoherra J.A. Maunu. Muistomerkki paljastettiin sunn. 6.8.1933 Kankaan hautausmaalla ja paikalla oli runsaasti ihmisiä.Tilaisuudessa puhui pastori E. Pirkka. Lisäksi kuultiin runoja ja kuorolaulua. Lähinnä kiveä seisovat Esterin vanhemmat Ida ja Juho Rantanen ja valkeassa mekossa pikkusisar Evi.

Kuvaaja: Ei tietoa. Kuvan omistaa Hellevi Rastas

Ajankohta: 6.8.1933

Valokuvat sota-ajalta 1939-1944

Katri Hämäläisen (k. 21.2.1935) musta hautaristi, jonka oli tehnyt hänen poikansa Tauno. Kun Tauno pääsi loppusyksystä 1941 lomalle rintamalta, hän kävi äitinsä haudalla kertoen näin: "Risti oli sorrettu maahan ja koko hautausmaa oli surkeassa kunnossa. Nostin ristin ja painoin sen niin syvälle, kuin jaksoin. Siihen se jäi merkiksi."

Kuvaaja: Tauno Hämäläinen

Ajankohta: Syksy 1941

Valokuvat alueluovutuksen jälkeen 1944 -

Kankaan hautausmaan muistokivi löytyy ajamalla kylän pääristeyksestä 1,2 km Raivolan suuntaan. Kivi on juuri ennen taajaman päättymistä osoittavaa kilpeä tien oikealla puolella.

Kuvaaja: Google

Ajankohta: 2013

Helena Tikkanen ja Ilkka Puhalainen raivaamassa pensaikkoa muistomerkin ja maantien välistä.

Kuvaaja: Raija Levo

Ajankohta: 28.9.2017

Ilkka puhalainen ja Mika Ilonen Kankaan hautausmaan muistokivellä.

Kuvaaja: Raija Levo

Ajankohta: 27.4.2016

Lapsena kuolleen Teuvo Voitto Huuhtasen (1928-1930) uusi muistolaatta. Lasta ikävöivän suvun puolesta laatan laittoi paikoilleen Pirkko-Mari Ahola v. 2012.

Kuvaaja: Raija Levo

Ajankohta: 16.5.2015

Siunauskappelin entiset pääportaat ovat muistona menneisyydestä. Nykyinen sisäänkäynti on toisella puolella rakennusta. Kuvassa selin talon nykyinen (2017) asukas.

Kuvaaja: Raija Levo

Ajankohta: 28.9.2017

Siunauskappelin vanhaa kivijalkaa nykytalon seinustalla. Kappeli oli mitoiltaan 7x10 m, joten nykyinen rakennus on vähän pienempi.

Kuvaaja: Raija Levo

Ajankohta: 28.9.2017

Kokemukset hautausmaan hoidosta

Onnistumiset

---

Olemassa olevat sähköiset tiedot

Hautausmaita koskevia tietoja ei ole koottu aiemmin sähköiseen muotoon

Tietojen sijainti

Tietoa ei saatavilla

Muut kommentit

1.1.1922 tuli voimaan uskonnonvapauslaki. Sen johdosta Kivennavan kirkkovaltuusto päätti v. 1921 lopulla kokouksessaan yksimielisesti, että kirkkoon kuulumattomille annetaan käyttöön hautasijoja vain Kankaan hautausmaalta. Ei ole tiedossa, haudattiinko Kankaan hautausmaalle tällaisia vainajia.

Hanketta toteuttaa: