Kirjaudu sisään

Vpl. Pyhäjärven evl. seurakunnan hautausmaa

Pyhäjärvi / Плодовое
Perustettu Todennäköisesti 1600- tai 1700-luvulla

Sisällysluettelo

Hautausmaan perustiedot

Hautausmaan tyyppi

Luterilainen hautausmaa

Tietoa ei saatavilla

Perustamisajankohta

Todennäköisesti 1600- tai 1700-luvulla

Pinta-ala 1944

Kaikki hautausmaan osat yhteensä noin 60000 m².

Pinta-alatiedon lähde

Jokin muu

Sankarihautausmaa hautausmaan yhteydessä

Hautausmaan yhteydessä on sankarihautausmaa

Vastaajayhteisön nimi

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö sr

Tietojen päivitysajankohta

06.07.2022

Sijainti

Leveysaste

60.823928

Pituusaste

30.204714

Koordinaattitietojen lähde

latlong.net

Sijaintikartat (avaa klikkaamalla)

•  Kannaksen kartta, johon merkitty Vpl. Pyhäjärven ev.lut.seurakunnan hautausmaan sijainti »

•  Vpl. Pyhäjärven kirkon alueen kartat, 2 kpl »

Muut kartat ja piirrokset (avaa klikkaamalla)

•  Vpl. Pyhäjärven kirkon alueen kartta, johon on merkitty hautausmaanosat ja muistomerkit. Julkaistu Vpl. Pyhäjärvi -lehden numerossa 9/1992. »

•  Vpl. Pyhäjärven Uusimman hautausmaan pohjapiirros. Laatija Kirsti Naskali. »

•  Hahmotelma Vpl. Pyhäjärven kirkon vieressä olleen hautausmaan eri osien sijainnista katsottaessa kellotapulin tornista itään päin. »

Historia

Hautausmaan alkuperä

Hautausmaa sijaitsi Vpl. Pyhäjärven ev.lut. seurakunnan maalla, mutta ei ole tiedossa kuka tai mikä omisti alueen ennen seurakuntaa.

Haudattujen kirkkokunnat

Luterilaisia, Ortodokseja, Muun kirkkokunnan tai uskonnollisen yhteisön jäseniä

Kirkolliset rakennukset

Erillinen ruumishuone, Muu rakennus

Muut rakennukset

Kirkon ja hautausmaan vieressä (kirkkoon nähden tien toisella puolella), niihin välittömästi liittyen, oli tasainen hiekkainen nurmikenttä, ns. Kirkkoaho. Alue oli seurakunnan maata. Kirkkoaholla sijaitsivat pitäjän kunnantalo, v. 1936 pystytetty luonnonkivestä muurattu Vpl. Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki sekä tien varressa, ns. Uusimman hautausmaan aidan vieressä 1870-luvulla rakennettu pitäjän lainamakasiini. Kunnantalo oli pystyssä vielä ainakin vuonna 1957, mutta on myöhemmin hävinnyt. Myös lainamakasiini on hävinnyt. Kirkkoahoa ja Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkkiä sekä niiden kunnostusta on selvitetty tässä vastauksessa, sillä vaikka Kirkkoaho ei varsinaisesti kuulu hautausmaahan eikä Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki sijaitse hautausmaalla, ne kuitenkin liittyvät välittömästi ja kiinteästi kirkon ja hautausmaan yhteyteen ja Kirkkoaho rajoittuu hautausmaahan.

Sotatoimien vaikutukset rakennuksiin

Vpl. Pyhäjärven kirkko ja kellotapuli, joiden vieressä hautausmaa sijaitsi, paloivat talvisodan lopulla, kaksi aselevon jälkeen. Kirkko sytytettiin palamaan suomalaisten toimesta iltapäivällä 15.3.1940 ennen kuin viimeiset suomalaiset poistuivat Pyhäjärveltä. Uutta kirkkoa ei jatkosodan aikana ehditty rakentaa. Hautausmaalla sijainnut ruumis- ja leikkuuhuone (ns. paarhuone) ja Uusimman hautausmaan vieressä sijainnut lainamakasiini (edellä merkitty "Muu rakennus") jäivät pystyyn syksyllä 1944, kun suomalaiset poistuivat alueelta. Paarhuone sijaitsi kirkolta Larjavan ja Orolan kyliin menevän tien vieressä, tien järven puoleisella laidalla, ns. Uuden hautausmaan keskivaiheilla. Sen kirkonpuoleisessa päässä oli leikkuuhuone ja Larjavan kylän puoleisessa päässä ruumishuone.

Rakennusten nykytilanne

Tällä hetkellä hautausmaan alueella ei sijaitse yhtään rakennusta. Ruumis- ja leikkuuhuone (ns. paarhuone) ja lainamakasiini, jotka syksyllä 1944 jäivät pystyyn, ovat myöhemmin hävinneet.

Haudatut

Haudattujen määrä vuoteen 1994 mennessä

Ei ole tiedossa.

Haudattujen määrän lähde

Haudattujen määrä ei ole tiedossa. Hautausmaa oli käytössä ainakin 1700-luvulta (ehkä jo 1600-luvulta) vuoteen 1944 asti.

Suvun tai muun yhteisön hautaaminen

Tietoa ei saatavilla

Hautakartat (avaa klikkaamalla)

Tietoa ei saatavilla

Muistomerkit ja hautakivet

Muistomerkit

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankarivainajien muistomerkki, käytetty myös nimeä Vapaussodan sankaripatsas.

1919

Wila Martin ja Urho Heinänen

Materiaali: Kivi, todennäköisesti graniitti

Muistomerkin kaikille neljälle sivulle on kiinnitetty graniittilaatat. Niissä on kolmella sivulla 19 vapaussodassa kaatuneen pyhäjärveläisen nimet, kuolinpaikat ja ikä kuollessa sekä yhdellä sivulla tekstit "1918" ja "he puolesta lain ja vapauden henkensä uhrattuaan rauhassa lepoa nauttivat nyt povessa isäinsä maan". Lisäksi v. 1997, kun muistomerkki sai uuden jalustan ja päällyslaatan, jalustan yhdelle sivulle tuli teksti "TÄMÄN MUISTOMERKIN VIERESSÄ SIJAITSI VPL. PYHÄJÄRVEN KIRKKO 1765 - 1940 ".

Vpl. Pyhäjärven vuosien 1939 - 1944 sankarihautausmaan muistomerkki. Suunnittelija oli antanut sille nimen "Muistoa kunnioittaen".

1994

Matti Ahvonen

Materiaali: graniitti

Muistomerkin etupuolella olevaan ristiin on merkitty vuosiluvut "1939 - 1944" ja muistomerkin aluslaattaan sanat "SOTILASHAUTAUSMAA" sekä suomeksi että venäjäksi ja "PYHÄJÄRVI". Muistomerkin takaosaan kiinnitettiin v. 2003 graniittinen laatta, jossa ovat sanat "PRO PATRIA" ja 105 sankarihautausmaalle siunatun suomalaisen sankarivainajan nimi ja kuolinaika. Muistomerkin toiselle kapealle sivulle on kiinnitetty metallilaatta, jossa on muistomerkin suunnittelijan Matti Ahvosen nimi ja vuosiluku 1994.

Vpl. Pyhäjärven kirkon ja hautausmaan muistomerkki

2001

Kaarle Viika

Materiaali: kivi, todennäköisesti graniitti

Muistomerkissä on tyylitelty kuva Vpl. Pyhäjärven v. 1940 palaneista kirkosta ja kellotapulista sekä suomeksi ja venäjäksi teksti "TÄLLÄ PAIKALLA SIJAITSIVAT VPL. PYHÄJÄRVEN KIRKKO JA HAUTAUSMAA V. 1765 - 1940".

Vpl. Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki

1936

Aarno Karimo

Materiaali: luonnonkivet

Muistomerkissä oli kannakselaista perhettä esittävä korkokuva (reliefi) ja tekstilaatta, jonka alkuperäinen teksti oli seuraava: "Kolmen vuosisadan uhka, kidutus, karkoitus, ja kuolema ei saanut Pyhäjärven talonpoikia lähtemään isiltä perimiltään konnuilta. Oikeuden ikuisuuteen uskoen he taistelivat jälkipolville voiton. Heidän jälkeläisensä ovat pystyttäneet tämän muistomerkin isiensä pelloilta kootuista kivistä." Vuonna 2003 muistomerkkiin kiinnitettiin alkuperäisen mallin mukainen korkokuva ja tekstilaatta, jonka teksti on seuraava: "Kolmensadan vuoden uhka, kidutus, karkoitus, kuolema ei saanut Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikia alistumaan vieraiden mahtajain orjuuteen. Oikeuden ikuisuuteen uskoen he taistelivat jälkipolville voiton. Vapaat samoilla konnuilla asuvat jälkeläisensä pystyttivät heidän kunniakseen tämän isiensä peltojen kivistä tehdyn muistomerkin v. 1936." Suomenkielisen tekstin alla on lyhyt teksti venäjän kielellä.

Muistomerkkien kuvat

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankaripatsas, tekstisivu

Reino Äikiä

1997

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankaripatsas, 1. nimiluettelosivu

Kirsti Naskali

5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankaripatsas, 2. nimiluettelosivu

Kirsti Naskali

5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankaripatsas, kulmaveistos

Kirsti Naskali

5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaan 1939-44 muistomerkki

Reino Äikiä

1994

Vpl. Pyhäjärven kirkon paikan muistomerkki

Kirsti Naskali

24.7.2019

Vpl. Pyhäjärven Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki v.2019

Kirsti Naskali

5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki v.1936

E. Tenkanen

1936

Vapaa kuvaus muistomerkeistä ja hautakivistä

Hautausmaalla ei ole säilynyt kuin yksi kookas suomalainen hautakivi, Timosen sukuhaudan iso kivipaasi ns. Uuden hautausmaan länsiosassa.

Jo talvi- ja jatkosodan välillä hautausmaalta oli siirretty pois siellä olleet suomalaiset hautaristit ja suurin osa hautakivistä. Kirkkotarhan pääportin kivipylväiden lähelle, hautausmaan kiviaidan viereen on viime aikoina (2010-luvun lopulla) tuotu paikallisten asukkaiden toimesta alueelta (ilmeisesti muualta kuin hautausmaalta) löytyneitä suomalaisia hautakiviä tai niiden osia.

Vapaussodan sankaripatsas, joka v. 1919 pystytettiin Vapaussodassa kuolleiden pyhäjärveläisten sankarivainajien hautojen lähelle, kirkkotarhan pääportista kirkolle tultaessa vasemmalle puolelle kellotapulin viereen, oli suomalaisten palatessa alueelle jatkosodan alussa paikallaan, kirkon palon hiukan vaurioittamana. 1980-luvun lopulla se oli kaatuneena ja kolhiutuneena kirkkotarhan kiviaidan ulkopuolelta. Muistomerkin yläosa ja alaosa puuttuivat, ja osa tekstistä oli vaurioitunut.

Vuonna 1991 muistomerkki saatiin Pyhän-Säätiön (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) toimesta ja paikallisviranomaisten suostumuksella siirrettyä kirkkotarhaan. Vuonna 1997 muistomerkki kunnostettiin, ja se sai mm. uuden jalustan ja kansilevyn.

Kirkon ja hautausmaan vieressä, tien toisella puolella, niihin välittömästi liittyen oli tasainen hiekkainen nurmikenttä, ns. Kirkkoaho. Se oli seurakunnan maata ja liittyi välittömästi ja kiinteästi kirkon ja hautausmaiden yhteyteen. Sen vuoksi alueelle v. 1936 pystytetty, luonnonkivistä muurattu Vpl. Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki on otettu mukaan tähän kyselyyn ja käsitelty hautausmaan muistomerkkinä. Kivet muistomerkkiin kerättiin entisten lahjoitusmaatalonpoikien tiloilta eri puolilta pitäjää.

Kun Pyhäjärvelle jatkosodan alettua päästiin takaisin, muistomerkin etuseinässä olleet korkokuva ja tekstilaatta sekä muistomerkin päällä ollut lyhty olivat hävinneet. Jatkosodan aikana uutta lyhtyä muistomerkin päälle ei ehditty saada valmiiksi. Kun ns. kotiseutumatkat 1990-luvun alussa alkoivat, muistomerkki oli pystyssä, mutta vuosikymmenten kuluessa rapautuneena. Sitä on vuodesta 1997 lähtien Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön toimesta useaan kertaan kunnostettu.

Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki sijaitsee 0,94 ha:n alueella, joka Vpl. Pyhäjärvi-säätiön aloitteesta saatiin vuonna 1998 alueen paikallishallinnon (Käkisalmen piirihallinnon) kirjallisella päätöksellä rauhoitettua rakentamiselta ja muulta maankäytöltä ja merkittyä maastoon puupaaluilla.

Nykytilanne

Hautausmaan nykytilanne

Päällehautausta

Hautausmaan nykyinen koko

Hautausmaan nykyistä kokoa on vaikea arvioida (kts. vastaus kohdassa "Miten koko on muuttunut").

Lisätietoa nykytilanteesta

Hautausmaan alueelle ei sodan jälkeen ole rakennettu rakennuksia tai rakennelmia. Alue kasvaa harvaa metsää, lähinnä mäntyjä ja lehtipuita. Suomalaisia hautaristejä tai -kiviä sotia edeltävältä ajalta tai sota-ajalta ei ole säilynyt lukuun ottamatta yhtä kookasta sukuhaudan kiveä ns. Uuden hautausmaan länsiosassa. Lähes kaikki ennen talvisotaa hautausmaalla olleet hautaristit ja -kivet oli viety pois jo talvi- ja jatkosodan välisenä aikana. Viime aikoina (2010-luvulla) joitakin lähialueelta (ilmeisesti muualta kuin hautausmaalta) löytyneitä suomalaisia hautakiviä tai niiden osia on tuotu hautausmaan aidan viereen paikkakunnan nykyisten asukkaiden toimesta. Kirkon ja kellotapulin kivijalkaa sekä kirkkotarhaa ja hautausmaita ympäröineen kiviaidan osia on jäljellä paikka paikoin. Samoin ovat jäljellä kirkkotarhan pääportin kivipylväät ja yhden ns. Uusimman hautausmaan portin kivipylväät. Kirkon vieressä sijainnut Vapaussodan sankarivainajien muistomerkki, joka löytyi 1990-luvun alussa vaurioituneena kirkon paikan vierestä, nostettiin pystyyn kirkkotarhaan v. 1991 ja sitä on kunnostettu Pyhän-Säätiön (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) toimesta myöhemmin 1990-luvulla. Kirkon paikkaa ja Vanhan hautausmaan paikkaa oli käytetty jo talvi- ja jatkosodan välisenä aikana paikallisten asukkaiden hautausmaana ja käyttö on jatkunut sodan jälkeen. Samoin Uusimman hautausmaan alueella on ainakin yksi yksittäinen uusi hauta. Hautauksen jatkumisesta ei ole tietoa. Kellotapulin kivijalan sisäpuolelle on v. 2001 Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön toimesta rakennettu aita ja aidatun alueen sisäpuolelle on pystytetty Vpl. Pyhäjärven kirkon ja hautausmaan muistomerkki. Sankarihautausmaan alue on Pyhän-Säätiön (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) toimesta v. 1994 siistitty, aidattu ja aidatun alueen sisäpuolelle on pystytetty muistomerkki. Kirkkoahon aluetta on Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön toimesta siistitty ja sillä sijaitsevaa Vpl. Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkkiä on kunnostettu useaan otteeseen.

Hautausmaan koon muutokset suomalaisajan jälkeen

Hautausmaan koko on muuttunut suomalaisajan jälkeen
Hautausmaan koko alue on metsämaata. Alueelle ei ole rakennettu rakennuksia tai rakennelmia sodan jälkeen. Hautausmaiden alueen kiviaidan osia on monissa kohtaa edelleen nähtävissä. Siltä osin hautausmaan koko ei ole muuttunut, mutta alue ei ole tunnistettavissa hautausmaa-alueeksi lukuun ottamatta aluetta, jolle on tapahtunut päälle hautausta sekä sankarihautausmaan aluetta, joka on Pyhän-Säätiön (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) toimesta aidattu ja jolle on pystytetty v. 1994 muistomerkki. Päälle hautausta on tapahtunut osalle Vanhan hautausmaan aluetta ja kirkon paikalle ja Uusimman hautausmaan alueella on ainakin yksi yksittäinen uusi hauta.

Hautausmaan kunnostus ja hoitotoimenpiteet

Tehdyt kunnostustoimenpiteet

Pensaiden / puiden raivaus
Aitojen / porttien rakentaminen
Rakennusten ja rakennelmien raunioiden esiin ottaminen ja kunnostus
Muistomerkkien kunnostaminen
Hautakivien etsiminen, paikalleentuonti, pystyynnostaminen
Nurmikon leikkuu
Oksien ja lehtien haravointi

Kunnostustoimenpiteiden kuvaus

Kellotapulin ja kirkon vieressä, kirkkotarhassa sijainnut Vapaussodan sankarivainajien muistomerkki oli 1980-luvun lopulla kirkkotarhan alueen ulkopuolelta kumollaan kolhiutuneena, ilman kansilevyä ja jalustaa. Vuonna 1991 se nostettiin paikallisviranomaisten suostumuksella ja paikallisten toimijoiden avustuksella pystyyn ja siirrettiin kirkkotarhaan suunnilleen entiselle paikalleen. Myöhemmin 1990-luvulla sitä on kunnostettu Pyhän-Säätiön (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) toimesta, mm. vuonna 1997 se sai uuden jalustan ja kansilevyn. Syksyllä 1991 Pyhän-Säätiö (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) esitti Plodovojessa paikallishallinnolle pyynnön vuosien 1939 - 1944 sankarihautausmaa-alueen rauhoittamisesta. Syksyllä 1992 paikallisen kyläneuvoston johtaja antoi suullisen luvan sankarihauta-alueen merkitsemiseen maastoon, aitaamiseen, siistimiseen ja kunnostamiseen. Vuonna 1993 Käkisalmen hallintoviranomaisilta saatiin lupa muistomerkin pystyttämiseen sankarihauta-alueelle ja hyväksyntä muistomerkin muodolle. Alkukesällä 1994 Pyhän-Säätiön (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) kokoama talkooryhmä harvensi sankarihauta-alueen puustoa, siisti aluetta puistomaiseen tilaan, rakensi alueen ympärille valkoisen lauta-aidan ja pystytti aidatun alueen sisälle luonnonkivistä rakennetun alustan päälle muistomerkin. Aidassa on tien puolella portti ja muistomerkki sijaitsee tieltä katsoen alueen takaosassa. Muistomerkin paljastusjuhla pidettiin 12.6.1994. Vuonna 2001 kellotapulin, joka sijaitsi aivan kirkon ohi menevän tien varrella, jäljellä oleva kivijalka puhdistettiin näkyviin ja kivijalan sisäpuolelle rakennettiin Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön kokoaman talkooryhmän toimesta, paikallisviranomaisten suostumuksella valkoinen lauta-aita, jossa on portti tien puolella. Tässä yhteydessä aidan sisäpuoliselta alueelta poistettiin puuntaimet ja irtoroskat ja alue siistittiin. Aidatulle alueelle jäi kasvamaan muutama isokokoinen mänty. Aidatun alueen keskivaiheille pystytettiin samana vuonna Vpl. Pyhäjärven kirkon ja hautausmaan muistomerkki, jonka siunaustilaisuus pidettiin 27.7.2002. Kun ns. kotiseutumatkat 1990-luvun alussa alkoivat, kirkon ja hautausmaan vieressä sijainneelle ns. Kirkkoaholle v. 1936 pystytetty Vpl. Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien luonnonkivistä muurattu muistomerkki oli pystyssä alkuperäisellä paikallaan, mutta vuosikymmenien kuluessa siihen oli tullut halkeamia, se oli muutenkin rappeutunut ja portaat olivat ruohottuneet. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön kokoama talkooryhmä aloitti kesällä 1997 paikallisviranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen muistomerkin kunnostuksen. Muistomerkin katto uusittiin, halkeamia korjattiin ja katolle asetettiin alkuperäisen mallin mukainen lyhty. Toukokuussa 1998 muistomerkin etuosaan, siinä alkuaan olleen korkokuvan paikalle kiinnitettiin teräksinen tekstilaatta, jossa kerrottiin suomeksi ja venäjäksi muistomerkin historiasta. Laatta paljastettiin virallisesti 2.8.1998 muistomerkin äärellä kirkkoaholla pidetyn Vpl. Pyhäjärvi-juhlan kenttäjumalanpalveluksen päätteeksi. Vuonna 1997 Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö teki Käkisalmen piirin hallinnolle ja Otradnojen kyläneuvostolle esityksen Kirkkoahon rauhoittamiseksi rakentamiselta ja muulta maankäytöltä. Asiaan saatiin kirjallisesti myönteinen päätös loppukesällä 1998. ALue annettiin Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hoitoon, ja paikallinen maanmittari merkitsi tämän "Muistokiven alueen"alueen, suuruudeltaan 0,94 ha, maastoon kyllästetystä puusta tehdyillä paaluilla lokakuussa 1998. Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki sijaitsee tällä merkityllä alueella. Vpl. Pyhäjärven naapuripitäjien säätiöt tekivät 2000-luvun alussa aloitteen alkuperäisen mallin mukaisten korkokuvien (reliefien) ja tekstilaattojen saamiseksi Vpl. Pyhäjärven, Sakkola-Raudun ja Metsäpirtin lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkkeihin. Niiden hankkimiseen saatiin avustusta mm. opetusministeriöltä. Heinäkuussa 2003 muistomerkkiin vuonna 1998 kiinnitetty tekstilaatta poistettiin, korkokuva (reliefi) ja uusi, alkuperäistä tekstiä mukaileva tekstilaatta kiinnitettiin alkuperäisille paikoilleen. Niiden paljastusjuhlassa 5.7.2003 oli mukana runsaasti juhlaväkeä ja myös opetusministeriön edustaja. Myöhemmin samassa kuussa muistomerkki joutui ilkivallan kohteeksi, ja mm. katolla ollut lyhty rikottiin. Vuonna 2005 Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö teki päätöksen muistomerkin korjaamisesta niin, että kivien saumat käsitellään uudelleen, lyhdyn jäänteet poistetaan ja katto-osa tehdään umpinaiseksi. Kesällä 2019 säätiön kokoama talkooryhmä kunnosti muistomerkin portaat, josta oli irronnut kiviä ja erityisesti portaiden alaosa oli peittynyt ruohikon alle. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön ja myös kotiseutumatkalaisten toimesta sankarihautausmaan aluetta, kirkon muistomerkin aluetta ja Kirkkoaholle merkittyä aluetta on mahdollisuuksien mukaan vuosittain siistitty puiden oksista, lehdistä sekä muista roskista ja heinikkoa Kirkkoaholta on niitetty. Sankarihautausmaa-alueen ja kirkon muistomerkin ympärillä olevia aitoja on tarpeen vaatiessa korjattu ja uusittu Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön toimesta.

Kunnostavat ja hoitavat tahot

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö (nimi aikaisemmin Pyhän-Säätiö) päättää isommista kunnostustöistä ja kokoaa tarvittaessa talkooryhmät. Vuosittain käydessään Plodovojessa säätiön hallintohenkilöt ja myös monet ns. kotiseutumatkalaiset ovat siistineet alueita ja tehneet tarvittaessa pieniä kunnostustöitä.

Kunnostus- ja hoitosuunnitelma

Alueelle on tehty erillinen kunnostus- tai hoitosuunnitelma tuleville vuosille

Suunnitelman tekijät

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö seuraa hautausmaa-alueiden ja Kirkkoahon tilannetta, alueen käyttöä ja kuntoa mahdollisuuksien mukaan vuosittain ja päättää tarvittavista toimista. Erillistä kunnostus- tai hoitosuunnitelmaa ei ole tehty, vaan hoitotoimia tehdään tarpeen mukaan. Päätökset isommista hoitotoimista kirjataan säätiön hallintoelinten kokouspöytäkirjoihin.

Suunnitelman laatimisen ajankohta

Hoitotarpeet arvioidaan ja suunnitellaan vuosittain säätiön hallintoelimissä.

Suunnitelman voimassaoloaika

Hoito- ja kunnostussuunnitelmista ja niiden toteuttamisaikataulusta päätetään vuosittain.

Suunnitelman tallennusmuoto

Hoito- ja kunnostussuunnitelmat kirjataan Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallintoelinten pöytäkirjoihin.

Kunnostus- ja hoitotyön määrä

Isompien kunnostustöiden määrä vaihtelee vuosittain. Muistomerkkien ja aitojen rakentaminen on aikanaan ollut iso urakka, ja myös niiden kunnostaminen tarpeen vaatiessa voi viedä useita päivä kerrallaan. Alueen siistiminen ja kunnon tarkistaminen tehdään aina, kun Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallintohenkilöitä käy alueella. Tähän on kulunut vuosittain matkoineen muutamia päiviä.

Kunnostusryhmien koko

Isommissa kunnostustöissä ryhmän koko on 5 - 10 henkeä. Pienempiä kunnostus- ja siistimistöitä tekevät pienet ryhmät tai yksittäiset paikalla käyvät henkilöt.

Kunnostustoimenpiteiden jatko

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö jatkaa alueiden hoitoa ja kunnostusta nykyisellä tavalla mahdollisuuksien mukaan. Toimenpiteistä päätetään tarpeen mukaan. Vuoden 2019 jälkeen Plodovojessa ei ole päästy käymään vuonna 2020 alkaneen koronpandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi eikä toistaiseksi ole tietoa, milloin alueelle on mahdollista matkustaa.

Infotaulut

Infotaulujen sisältö

Hautausmaalla ei ole varsinaisia infotauluja, mutta kirkon paikan ja hautausmaan muistomerkissä kerrotaan paikalla sijainneesta kirkosta ja hautausmaasta. Vuosien 1939 - 1944 sankarihautausmaan muistomerkissä kerrotaan alueelle haudattujen suomalaisten sotavainajien nimet ja muistomerkin suunnittelijan nimi (kts. edellä muistomerkkien tekstit). Kirkon paikalla on männyn runkoon kiinnitetty pieni metallilevy, jossa kerrotaan, että paikalla on sijainnut Vpl. Pyhäjärven kirkko. Kirkkoaholla sijaitsevassa Vpl. Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkissä on v. 1936 kiinnitetyn alkuperäisen mallin mukainen korkokuva (reliefi) ja alkuperäisen tekstilaatan tekstiä mukaileva teksti sekä lyhyt venäjänkielinen teksti. Korkokuva (reliefi) esittää kannakselaisperhettä: lasta imettävää vaimoa ja auranohjaksissa olevaa miestä. Nykyisen tekstilaatan suomenkielinen teksti on seuraava: "Kolmensadan vuoden uhka, kidutus, karkoitus, kuolema ei saanut Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikia alistumaan vieraiden mahtajain orjuuteen. Oikeuden ikuisuuteen uskoen he taistelivat jälkipolville voiton. Vapaat samoilla konnuilla asuvat jälkeläisensä pystyttivät heidän kunniakseen tämän isiensä peltojen kivistä tehdyn muistomerkin v. 1936."

Infotaulujen pystyttämisajankohta

Sankarihautausmaan muistomerkki on pystytetty v. 1994. Kirkon paikan muistomerkki on pystytetty v. 2001. Männyn runkoon kiinnitetty metallilevy lienee kiinnitetty 1990-luvun alussa. Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkissä nykyisin olevat korkokuva ja tekstilaatta on kiinnitetty v. 2003.

Infotaulujen pystyttäjä

Muistomerkkien tekstit ja lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin korkokuva ja tekstilaatta on kiinnitetty Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö (nimi aikaisemmin Pyhän-Säätiö) toimesta. Männyn runkoon kiinnitetyn metallilevyn kiinnittäjä ei ole tiedossa.

Infotaulujen kuvat

Vpl. Pyhäjärven kirkon paikan muistomerkissä oleva teksti

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 24.7.2019

Vpl. Pyhäjärven Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin tekstilaatta

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 24.7.2019

Vpl. Pyhäjärven Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin korkokuva

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 24.7.2019

Maarekisteri ja suojelu

Maarekisteri ja suojelu

Hautausmaasta ei ole suojelupäätöksiä

Yhteistyö venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyö paikallishallinnon kanssa

Yhteistyön tyyppi

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön (nimi aikaisemmin Pyhän-Säätiö) edustajat ovat keskustelleet ja neuvotelleet paikallishallinnon kanssa hautausmaiden ja kirkkoahon alueen kunnostamisesta ja rauhoittamisesta, muistomerkkien pystytyksestä ja kunnostamisesta, sankarihauta-alueen merkitsemisestä, aitojen rakentamisesta ja Vpl. Pyhäjärvi-juhlien järjestämisestä Plodovojessa. Paikallishallinnon edustajia on osallistunut muistomerkkien paljastusjuhliin ja Plodovojessa pidettyihin Vpl. Pyhäjärvi-juhliin. Paikalliselta maatalousyhtymältä on mm. saatu kuljetusapua ja juhlien yhteydessä lainaksi kalustoa. Paikallishallinnon henkilöitä on käynyt Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön vieraina Suomessa. Paikallishallinon edustajia on pyritty tapaamaan vuosittain, kun Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön edustajia on käynyt Plodovojessa.

Yhteistyön alkuajankohta

Kesäkuussa 1991 Pyhän-Säätiön (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) edustajat tapasivat 1. kerran Plodovojen kyläneuvoston edustajia. (Plodovoje on Pietarin alueen Käkisalmen piirissä kunta, joka sijaitsee entisen Vpl. Pyhäjärven kirkonkylän ja lähikylien alueella. Pyhäjärven aseman alueen nimi on Otradnoje. Säätiön historiikissa yms. Plodovojea ja Otradnojoea lienee jonkin verran käytetty toistensa synonyymeinä. Toisinaan samasta tahosta puhutaan Plodovojen, toisinaan Otradnojoen hallintoviranomaisena.)

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyö on jatkuvaa ja säännöllistä

Päätökset ja sopimukset

Kesäkuussa 1991 Plodovojen kyläneuvostolta saatiin suullinen lupa Vapaussodan sankaripatsaan siirtoon kirkkotarhaan. Paikalliset toimijat auttoivat siirtotyössä. Vuonna 1992 kyläneuvostolta saatiin suullinen lupa vv. 1939 - 1944 sankarihauta-alueen rauhoittamisesta sekä lupa alueen siistimiseen, merkitsemiseen maastoon ja aidan rakentamiseen alueen ympärille. Kyläneuvoston puheenjohtaja laati Käkisalmen piirin aluepäällikölle kirjelmän alueen rauhoittamiseksi niin, että alueelle ei tule lisähautauksia. Vuonna 1993 Käkisalmen kaupunkineuvostolta tuli Pyhän-Säätiölle (nimi myöh. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) tuli kirjallinen kutsu tulla neuvottelemaan sankarihauta-alueelle pystytettävästä muistomerkistä ja alueen kunnostustöistä. Neuvotteluissa muistomerkin pystytys, muoto ja muistomerkkiin tuleva teksti hyväksyttiin. Vuonna 1997 saatiin suullinen lupa Vapaussodan sankaripatsaan kunnostukseen. Vuonna 1997 saatiin suullinen lupa Käkisalmen piirin johdolta ja Otradnojen kyläneuvostolta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin kunnostamiseen. Vuonna 1998 saatiin Käkisalmen piirin hallinnolta kirjallinen päätös ns. Kirkkoahon (joka sijaitsee kirkon paikan ja hautausmaiden vieressä) alueelta 0,94 ha:n alueen rauhoittamisesta rakentamiselta ja muulta maankäytöltä. Paikallishallinnon maanmittari merkitsi alueen maastoon lokakuussa 1998. Vuonna 2001 saatiin suullinen lupa Otradnojen kyläneuvostolta kirkonpaikan ja hautausmaan muistomerkin pystytykseen.

Viimeisin yhteistyösopimus

Viimeisin yhteistyösopimus on vuonna 2001 saatu suullinen sopimus kirkonpaikan ja hautausmaan muistomerkistä. Paikallishannonnon edustajia on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tavattu vuosittain, ja heidän kanssaan on keskusteltu yhteistyöstä, mm. vuonna 2017 Plodovojessa Kirkkoaholla pidettyjen Vpl. Pyhäjärvi-juhlien järjestelyistä sovittiin paikallishallinnon edustajien kanssa. Vuoden 2019 jälkeen Plodovojessa ei ole käyty seuraavana vuonna alkaneen koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi.

Yhteistyö muiden venäläisten tahojen kanssa

Yhteistyön tyyppi

Käkisalmen museon kanssa on tehty kulttuuriyhteistyötä, ei kuitenkaan varsinaisesti hautausmaihin liittyvää yhteistyötä. Maatalousyhtymältä on saatu mm. kuljetusapua ja juhliin kalustoa lainaksi. Venäläiset sotahistorian harrastajat auttoivat mm. sankarihautausmaan alueen merkitsemisessä ja kunnostuksessa.

Yhteistyön alkuajankohta

Vuonna 1992.

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyö on jatkuvaa ja säännöllistä

Päätökset ja sopimukset

Muiden venäläisten yhteistyötahojen kanssa ei ole tehty kirjallisia sopimuksia eikä varsinaisesti suullisia sopimuksiakaan, yhteistyötä on tehty muulla tavoin. Viimeksi tapaamisia on ollut v. 2019 ennen koronapandemiaa.

Viimeisin yhteistyösopimus

Tietoa ei saatavilla

Yhteistyö suomalaisten tahojen kanssa

Suomalaiset yhteistyötahot

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, Opetusministeriö, Vpl. Pyhäjärven naapuripitäjien säätiöt ja pitäjäseurat, Sastamalan seudun museo.

Yhteistyön tyyppi

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen kanssa on keskusteltu mm. saksalaisten sotavainajien Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaalla oleviin hautoihin liittyvistä asioista. Opetusministeriöstä on haettu ja saatu avustuksia muistomerkkien pystytykseen ja kunnostukseen. Naapuripitäjien säätiöiden ja pitäjäseurojen kanssa pidetään säännöllisesti yhteyttä ja keskustellaan mm. hautausmaihin liittyvistä asioista. Heidän kanssaan tehtiin yhteistyötä myös Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin kunnostuksen yhteydessä. (Vastaava muistomerkki kuin Vpl. Pyhäjärvellä oli myös kolmessa naapuripitäjässä.) Sastamalan seudun museoon on pysyvästi tallennettu Vpl. Pyhäjärvi-kokoelma, joka sisältää mm. esineitä, asiakirjoja ja valokuvia. Museon kanssa on yhteistyössä järjestetty näyttelyitä (viimeisin v. 2020 - 2021) ja tallennettu v.2020 Vpl. Pyhäjärveä koskeva aineisto Topoteekki-verkkoarkistoon. Kirkko, kirkon seutu ja hautausmaat olivat yksi verkkoarkistoaineiston kohderyhmistä.

Yhteistyön alkuajankohta

Yhteistyö Opetusministeriön ja naapuripitäjien säätiöiden ja pitäjäseurojen kanssa alkoi 1990-luvulla. Sastamalan seudun museon kanssa yhteistyö on alkanut jo 1950-luvulla (mm. museossa oleva Vpl. Pyhäjärvi kokoelma on alkanut karttua silloin). Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen kanssa on pidetty yhteyttä ainakin vuodesta 2016 lähtien.

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyö on jatkuvaa ja säännöllistä

Päätökset ja sopimukset

Suomalaisten yhteistyötahojen kanssa ei ole tehty varsinaisia sopimuksia, yhteistyötä on tehty muilla tavoin lähinnä suullisten sopimisten perusteella. Kuitenkin aikanaan, kun Opetusministeriöltä on saatu avustuksia, asioiden hoito lienee edellyttänyt myös kirjallisia dokumentteja. . Myös esineluovutuksista Sastamalan seudun museolle on tehty kirjalliset luovutussopimukset.

Viimeisin yhteistyösopimus

Yhteistyötä tehdään ja keskusteluja käydään mm. naapuripitäjien seurojen ja säätiöiden ja Sastamalan seudun museon kanssa jatkuvasti, vaikka varsinaisia sopimuksia ei ole tehty. Viimeisimmät isommat yhteistyöprojektit Sastamalan seudun museon kanssa olivat vuonna 2020 näyttelyn pystyttäminen ja Topoteekki-verkkoarkistoaineiston tallennus.

Valokuvat ennen talvisotaa

Vpl. Pyhäjärven kirkko ja hautausmaan kiviaita

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 1900-luvun alku

Vpl. Pyhäjärven Vanha hautausmaa, näkymä kellotapulin tornista Orolaan päin, vasemmalla pitäjän lainamakasiini

Kuvaaja: Luultavasti Tenkanen

Ajankohta: 1900-luvun alku

Vpl. Pyhäjärven Vanha hautausmaa, näkymä kellotapulin tornista Haukkaniemeen ja Pyhäjärvelle päin

Kuvaaja: Luultavasti Tenkanen

Ajankohta: 1900-luvun alku

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankaripatsaan paljastusjuhla

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 2.11.1919

Vpl. Pyhäjärven Vanhan hautausmaan rannan puoleinen portti

Kuvaaja: Eelis Kaasalainen

Ajankohta: 1930-luku

Vpl. Pyhäjärven Vanhaa hautausmaa, näkymä kirkon edestä rantaan päin

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 1900-luvun alkupuolella

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankaripatsas aitauksessa sekä kirkkotarhan ja hautausmaan pääportti

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 1930-luku

Vpl. Pyhäjärven hautausmaa, ruumishuone (paarhuone) rannan puolelta, Juho Tepposen hautajaiset

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 1930

Vpl. Pyhäjärven Uusi hautausmaa, Tuomas Kaasalaisen hauta

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: Marraskuu 1928

Vpl. Pyhäjärven Uusin hautausmaa, I-lohko, Katri Savolainen puolisonsa Matti Savolaisen haudalla, takana vasemmalla tien toisella puolella ruumishuone (paarhuone)

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 1930

Valokuvat sota-ajalta 1939-1944

Vpl. Pyhäjärven kirkon risti kirkon raunioilla alueen takaisinvaltauksen jälkeen v. 1941, takana Vapaussodan sankaripatsas ja kellotapulin kivijalka, kauempana kunnantalo Kirkkoaholla

Kuvaaja: SA-kuvat, kuvaaja M.Aaltonen

Ajankohta: 27.8.1941

Vpl. Pyhäjärven kirkon rauniot alueen takaisinvaltauksen jälkeen v. 1941

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 8.10.1941

Vpl. Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki alueen takaisinvaltauksen jälkeen v. 1941

Kuvaaja: SA-kuvat, kuvaaja Tauno Vartia

Ajankohta: 25.8.1941

Vpl. Pyhäjärvi, sankarihautausmaa, sankarihautaus jatkosodan aikana

Kuvaaja: Reino Kukko

Ajankohta: 7.6.1942

Vpl.Pyhäjärvi, sankarihautausmaa, saksalaisten sotilaiden hautaus v. 1942

Kuvaaja: SA-kuvat, kuvaaja Saul Nieminen

Ajankohta: 27.8.1942

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaa, saksaisten sotilaiden hautaus v. 1942, takana oikealla ruumishuone (paarhuone)

Kuvaaja: SA-kuvat, kuvaaja C.G.Rosenqvist

Ajankohta: 29.10.1942

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaa jatkosodan aikana

Kuvaaja: SA-kuvat, kuvaaja Saul Nieminen

Ajankohta: 27.8.1942

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaa jatkosodan aikana

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 1943-1944

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaa jatkosodan aikana

Kuvaaja: Tuntematon

Ajankohta: 1943-1944

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaa ennen alueen luovutusta syyskuussa 1944

Kuvaaja: SA-kuvat, kuvaaja U.Laukka

Ajankohta: 21.9.1944

Valokuvat alueluovutuksen jälkeen 1944 -

Vpl. Pyhäjärven kirkkotarhan ja Vanhan hautausmaan pääportti v. 2019, taustalla venäläisiä hautoja

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven kirkkotarhan ja Vanhan hautausmaan aluetta kirkkoaholta katsottuna v. 2019

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven kirkkoaho ja Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki kirkkotarhan pääportilta katsottuna v. 2019

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki 1990-luvun alussa

Kuvaaja: Tuntematon, mahdollisesti Kaarle Viika.

Ajankohta: 1993

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankaripatsas kaatuneen 1980-luvun lopulla

Kuvaaja: Reino Äikiä

Ajankohta: 1980-luvun lopulla

Vpl. Pyhäjärven Vapaussodan sankaripatsas venäläisten hautojen ympäröimänä v. 2019

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 24.7.2019

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaa v. 2019

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaan portti v. 2019

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 24.7.2019

Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaa, näkymä Uusimman hautausmaan I-lohkolle v. 2019, tien toisella puolella Uuden hautausmaan aluetta

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 5.10.2019

Vpl. Pyhäjärven Uuden hautausmaan aluetta v. 2019

Kuvaaja: Kirsti Naskali

Ajankohta: 5.10.2019

Kokemukset hautausmaan hoidosta

Onnistumiset

Henkilöitä hautausmaiden ja muistomerkkien kunnostusryhmiin on ollut helppo saada. Yhteistyö eri osapuolten välillä on sujunut hyvin. Vanhoja muistomerkkejä ja sankarihauta-aluetta on saatu kunnostettua. Myös uusia muistomerkkejä on pystytetty. Kirkkoahon alue on saatu paikallishallinnon kirjallisella päätöksellä rauhoitettua rakentamiselta ja muulta maankäytöltä, ja ko. alue on merkitty maastoon. Sekä paikallishallinnon henkilöt että paikalliset asukkaat Plodovojessa ovat suhtautuneet hautausmaiden ja muistomerkkien hoitoon myönteisesti ja kunnioittavasti. Paikallishallinnon edustajia ja paikallisia asukkaita on osallistunut muistomerkkien paljastus- ym. juhlatilaisuuksiin, pitänyt niissä puheenvuoroja ja laskenut kukkatervehdyksiä. Vuonna 2017 Plodovojessa pidetyisssä Vpl. Pyhäjärvi-juhlissa esitti tervehdyksen myös Konevitsan luostarin edustaja. Käytännön asioissa on saatu apua, esim. kuljetuksissa). Paikalliset asukkaat ovat viime vuosina (2010-luvun loppupuolelta lähtien) tuoneet löytämiään (löydetty ilmeisesti muualta kuin hautausmaalta) suomalaisia hautakiviä tai niiden osia hautausmaan aidan viereen. Kunnostetut alueet ovat pysyneet siisteinä eivätkä muistomerkit ole joutuneet ilkivallan kohteeksi lukuun ottamatta paria yksittäistä tapausta. (Ne liittyivät Lahjoitusmaatalonpoikien korjaustoimiin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.)

Olemassa olevat sähköiset tiedot

Hautausmaita koskevia tietoja on koottu jo aiemmin sähköiseen muotoon

Tietojen sijainti

Vpl. Pyhäjärvi-säätiön kotisivuilla (www.karjalanliitto.fi/jäsenyhteisöt/säätiöt/Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö) on perustietoja pitäjästä ja tietoja sankarihautausmaasta ja sen kunnostuksesta, joitakin valokuvia sankarihautausmaalta sekä kuva sankarihautausmaan muistomerkissä olevasta nimiluettelosta. Vpl. Pyhäjärvi-säätiön arkistossa on tietoja sankarihautausmaan haudoista ja sinne haudatuista, mutta tietoja ei ole tallennettu verkkoon. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöllä on digimuotoinen valokuvakokoelma, joka sisältää kuvia hautausmaista, mutta kuvakokoelmaa ei ole tallennettu verkkoon. Sastamalan seudun museon Topoteekki-verkkoarkistoon (Sastamala.topoteekki.fi, hakusana Vpl. Pyhäjärvi) on tallennettu tietoja Vpl. Pyhäjärven hautausmaista ja kuvia hautausmailta. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöllä on DVD-tallenne v. 2017 Plodovojessa Kirkkoaholla pidetyiltä Vpl. Pyhäjärvi-juhlilta. DVD:lle on tallentunut myös mm. seppeleenlaskut kirkonpaikan ja sankarihautausmaan muistomerkeille.

Muut kommentit

Kohdassa 7 tähän kyselyyn liitetty sopimus liitteineen ei ole tarkoitettu julkaistavaksi. Kohdan 6. lopussa ovat kysymykset maarekisteristä ja suojelusta. Rekisterimerkinnöistä ei ole tietoja, mutta todennäköisesti hautausmaita ei ole merkitty Venäjällä virallisiin rekistereihin. Hautausmaan vieressä olevasta Kirkkoahon alueesta on tehty paikallishallinnon kirjallinen rauhoituspäätös ja alue on Vpl. Pyhäjärvi-säätiön hoidossa, mutta ei ole tiedossa, onko sopimus merkitty johonkin rekisteriin. Varsinaisten hautausmaa-alueiden ja niillä olevien muistomerkkien osalta on olemassa vain suullisia sopimuksia eikä koko hautausmaa-alueen rauhoittamisesta rakentamiselta yms. ole suullistakaan sopimusta. Hautausmaan alue on laaja ja sen läpi kulkee tie. Kohdassa 2 ilmoitetut koordinaatit ovat suunnilleen ns. Vanhan hautausmaan ja ns. Uuden hautausmaan, jotka molemmat sijaitsivat samalla puolella tietä, yhtymäkohdasta. Vanhan hautausmaan kirkon vieressä sijaitsevan osan kohdalla koordinaatit ovat suunnilleen 60.824745 ja 30.201365, Uuden hautausmaan itäpäässä koordinaatit ovat suunnilleen 60.823475 ja 30.206753, Uusimman hautausmaan länsipään koordinaatit ovat suunnilleen 60.824551 ja 30.205266, Uusimman hautausmaan itäpäässä koordinaatit ovat suunnilleen 60.824011 ja 30.207290 ja sankarihautausmaan kohdalla koordinaatit ovat suunnilleen 60.824133 ja 30.206124. Kirkon kohdalla Larjavan ja Orolan kylään päin menevän tien toisella puolella, uusimman hautausmaan alueen vieressä, oli ns. Kirkkoaho, jolla sijaitsi Vpl. Pyhäjärven kunnantalo ja sijaitsee edelleen v. 1936 pystytetty Vpl. Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki. Sen kohdalla koordinaatit ovat suunnilleen 60.825598 ja 30.203156. Impi Wiikan kirjoittamassa Vpl. Pyhäjärvi, Kappale kannakselaisvaiheita -kirjassa (julkaistu 1950) on joitakin mainintoja Vpl. Pyhäjärvellä mahdollisesti aikaisemmin sijainneista hautausmaista. Valkeamäen kylässä lähellä Pyhäjärven rantaa Taubilan kartanon alueella oli 100 metriä pitkä ja 70 metriä leveä Kalmisto-niminen kumpare. Perimätiedon mukaan alueella oli ollut Ruotsin vallan aikana hautausmaa ja vielä 1800-luvun alussa pystyssä puuristejä. Tarinan mukaan kumpareeseen oli kätketty myös aarre. Suomalainen arkeologi Theodor Schwindt teki alueella kaivauksia v.1886 ja löysikin joitakin hautoja ja runsaasti hajallaan olleita luita. Schwindt arveli, että aluetta oli jo aikaisemmin pengottu aarretta etsittäessä ja sen vuoksi luita oli hajallaan. Salitsanrannassa Simo Kurosen rantapellon itäisessä kulmassa rantaäyrään reunalla oli Kalmistoksi kutsuttu paikka, tuolloin viljelemätöntä nurmea, josta Schwindt löysi kesällä 1886 runsaasti ihmisen luita. Parhaiten säilyneillä luurangoilla oli pää lounaassa, jalat koillisessa. Salitsanrannassa oli myös toinen pienempi kalmisto, sekin Pyhäjärven rantaäyrään reunalla, Juho Kurosen pellolla. LIsäksi Wiikan kirjassa kerrotaan, että perimätietojen mukaan ja Theodor Schwindtin Vpl. Pyhäjärvellä 1880-luvulla tekemissä kaivauksissa on löydetty ihmisluita, joiden arveltiin olevan peräisin rautakautisista kalmistoista, ainakin seuraavista paikoista: Konnitsasta Tiritattarin pellolta, Tiitualta Kyöstinmäellä Tahvo ja Tuomas Kukon talojen luota ja Tiituan kylän n:o 5:ssä, Ivaskensaaresta Ivaskensaaren hovin tuvan takaa, Riiskasta läheltä Laatokan rantaa Kotosen talon niemestä, Alakylän Sirkanmäestä Konnitsaan vievän maantien vierestä. Puikkoisten kylässä Hiekkamäessä, noin 500 metriä Kahvenitsajärven rannasta, loivasti järveen viettävästä rinteestä tehtiin 1900-luvun alkupuolella löytöjä, jotka viittasivat rautakautiseen hautausmaahan. Lisäksi Vpl. Pyhäjärvi -lehden 12/1988 numerossa kerrotaan, että vanhojen tarinoiden mukaan Yläjärven kylän Keljankankaalla olisi ollut muinoin kreikkalaiskatolinen kirkko ja hautausmaa. Paikalta kerrottiin vielä 1800-luvulla löydetyn pääkalloja ja muuta hautausmaahan liittyvää aineistoa. Kirkon arveltiin tulleen hävitetyksi jo satoja vuosia sitten. Pyhäjärven pitäjään kuului Laatokalla sijaitseva Konevitsan saari, jossa toimi Konevitsan vuonna 1393 perustettu ortodoksinen miesluostari. Saarella oli ennen talvisotaa useampia ortodoksisia hautausmaita tai hauta-alueita. Vainajien hautaamista saarelle on jatkettu myös sodan jälkeen, ainakin sen jälkeen, kun luostarin rakennukset vuonna 1991 luovutettiin Venäjän ortodoksiselle kirkolle ja luostarin toiminta jälleen elpyi. Tiedot Konevitsan saarella olevista hautausmaista eivät sisälly tähän vastaukseen, vaan niiden osalta on annettu oma vastaus.

Hanketta toteuttaa: